Monet yhtiöt tekevät kestävyys- tai vastuullisuusraportteja, mutta niiden haasteena on, että ne eivät ole yhdenmukaisia tai vertailukelpoisia toisiinsa nähden. Kuluvan vuoden alusta EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa suuria pörssiyrityksiä raportoimaan kestävyysvaikutuksista käyttäen tarkkaan määriteltyä muotoa ja sisältöä.
Raportointivaatimus laajenee jo ensi vuonna koskemaan myös listaamattomia suuryrityksiä. Tämä koskettaa esimerkiksi Sustashiftin asiakasta Planmecaa, joka on jo alkanut valmistautua velvoitteisiin yhdessä Sustashiftin kanssa. Myöhemmin raportointia edellytetään myös pienemmiltä yrityksiltä.
Raportointia määrittelee EU-standardi, joka on lähes 300 sivua pitkä, monimutkainen ja monitulkintainen. Kaikilla yhtiöillä ei ole valmiuksia perehtyä standardiin riittävällä tarkkuudella, mikä luo tarpeen neuvonnalle ja työkaluille. Tuore startup Sustashift lähti ratkomaan tätä haastetta.
− Kehitimme ohjelmiston, jonka valmiit mallipohjat ohjaavat raportoijaa vastaamaan kaikkiin vastuullisuusstandardin vaatimiin kysymyksiin. Raportteihin pitää myös merkitä digitaaliset tunnisteet, jotta niitä voidaan vertailla koneellisesti. Tämä lisää raportoinnin vaikeuskerrointa, Sustashiftin perustaja Verneri Laakkonen kertoo.
Sustashift ratkaisi asian niin, että jokaisen digitaalisen tunnisteen paikka on valmiiksi määritelty mallipohjissa. Uniikkia Sustashiftin ratkaisussa onkin se, että se lisää tunnisteet automaattisesti paikoilleen muutamassa sekunnissa.
− Yksittäisiä digitaalisia tunnisteita voi olla jopa yli 20 000, joten niiden käsin lisääminen on valtava työ – ja näin on tähän mennessä tehty. Automatisointi säästää yritykseltä satoja tunteja työtä ja kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi, Laakkonen sanoo.
Olennaisuuksien määrittely on raportoinnin ydintyötä
Vastuullisuusraportoinnin suunnittelu alkaa vaikutusten arvioinnilla. Uusi tapa hahmottaa tärkeimpiä kestävyystekijöitä on niin sanottu kaksoisolennaisuuksien määrittely. Siinä yhtiön tulee arvioida mitkä ovat sen toiminnan olennaiset vaikutukset ympäristölle ja ihmisille. Lisäksi yhtiön tulee arvioida kestävyystekijöiden, kuten ilmastonmuutoksen, vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan.
− Raportointi itsessään ei muuta maailmaa, mutta tietoa tarvitaan, jotta toimintaa voidaan muuttaa kestävämpään suuntaan. Raportointi mahdollistaa yhtiöiden välisen vertailun, mikä luo yrityksille painetta. Jatkossa vertailtavuus mahdollistaa esimerkiksi sijoitusten tai lainarahoituksen ohjaamisen yhtiöihin, jotka hoitavat vastuullisuusasiat hyvin, Laakkonen sanoo.
Sustashift perustettiin keväällä 2023. Yhtiön perustaja, oikeustieteiden maisteri Verneri Laakkonen on kouluttanut Suomen suurimpia yhtiöitä kestävyysraportointiin liittyvistä velvoitteista työskennellessään asian parissa asianajotoimisto Boreniuksella. Lisäksi hän on tehnyt olennaisuuden arviointeja ja tuottanut suuryhtiöiden kestävyysraporttien sisältöjä.
− Standardin velvoitteisiin perehtyneitä oikeudellisia asiantuntijoita on vähän, mutta me tarjoamme myös tätä palvelua, Laakkonen kertoo.
Tällä hetkellä yhtiön markkina on Suomessa, mutta asiakkaiden tarpeet ja ongelmat ovat vastaavia muuallakin maailmassa.
Yliopiston sijoitus antoi rohkeutta kehittää toimintaa
Helsingin yliopiston rahastot teki yhtiöön 50 000 euron sijoituksen osana opiskelijoiden HELSEED-yrittäjyysohjelmaa. Tiedon HELSEED-rahoitusmahdollisuudesta Laakkonen sai sattumalta.
− Työskentelin muutamia päiviä Think Companyn tiloissa Tiedekulmassa ja sain tietoa HELSEEDin tarjoamasta rahoitusmahdollisuudesta sekä neuvoja muistakin rahoituskanavista, kuten Business Finlandin innovaatiosetelistä. Jätin liiketoimintasuunnitelman arvioitavaksi Helsingin yliopiston rahastojen tiimille ja sain neuvottelujen jälkeen positiivisen rahoituspäätöksen alkuvuonna 2024.
Vernerin mukaan pienellä yrityksellä ei ole monia rahoitusväyliä. Helsingin yliopiston rahastojen tarjoama 50 000 euron sijoitus oli tärkeä, koska se antoi rohkeutta lähteä kehittämään toimintaa isommin.
− Ymmärsin, ettei kaikkea kehittämistä tarvitse maksaa tulorahoituksella, vaan voi ottaa ulkopuolista rahoitusta kasvun kiihdyttämiseksi. Me lähdimme kehittämään ohjelmistoamme rahoituksen avulla ja uskon, että se maksaa itsensä takaisin jo saman vuoden aikana.
Verneri haluaakin kiittää yliopistoa siitä, että se tukee opiskelijoidensa yrittäjyyttä tällä tavalla. Yliopistoon hän kuitenkin toivoo lisää yrittäjyysoppia:
− Yliopistokoulutus antaa paljon erityisosaamista, millä on työmarkkinoilla kysyntää, mutta esimerkiksi oikeustieteellisessä ei ollut yhtään yrittäjyyskurssia. Niitä toivon jatkossa olevan enemmän tarjolla, jotta kaikki kiinnostuneet saisivat yrittäjyyden perustaitoja ja yrittäjyys nähtäisiin aitona uravaihtoehtona, Verneri Laakkonen toivoo.