Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2024.
Typpilannoitteet rehevöittävät vesistöjä, kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja ovat kalliita. Silti lannoitteita käytetään jopa 50 prosenttia enemmän kuin olisi tarpeen.
Iso syy ylilannoittamiseen on tiedonpuute. Kun viljelijältä puuttuu kokonaiskuva siitä, kuinka kasvu pelloilla etenee, lannoitetta levitetään tasapuolisesti kaikkialle.
Tilannetta pyrkii korjaamaan startup-yritys Lensor. Se tarjoaa viljelijöille päivittäistä satelliittikuvaa pelloista. Kuvissa näkyy, missä kasvu sujuu hyvin ja minne tarvitaan lisäpotkua. Lensor voitti biotekniikka- ja maatalousalojen yrityshautomokisan, joka järjestettiin Viikin hautomossa nyt toista kertaa.
Pellettejä, minitaloja ja pesusieniä
Hautomossa kaudella 2023–2024 työskennelleistä 13 tiimistä finaaliin jatkoi yhdeksän. Niistä kuluttajille sopivia avauksiaan kisaillassa 11.3. mainostivat muun muassa takan lämmitykseen sopivia pellettejä kahvinpuruista valmistava Paahtu, lasiseinäisiä minitaloja kierrätysmateriaaleista rakentava Invisible Cottage sekä muoviset pesusienet biomateriaaleilla korvaava Pesukarhu.
Lannoitteista luontoon huuhtoutuvien nitraattien ongelmaan keskittyi Lensorin lisäksi myös toinen startup, Safsu, joka kehittää biopohjaista vesistöjen puhdistamisen tekniikkaa.
Palkintoraadin puheenjohtaja, luxemburgilaisen Post Telecomin myyntijohtaja Júlio Pinho luonnehtii hankkeita kekseliäiksi ja kisaa tiukaksi.
— Äänestimme voittajasta.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.