– En tiedä farmasta paljon mitään, mutta olen kiinnostunut katsomaan.
Näin Helsingin yliopiston materiaalifysiikan professori Edward Hæggström muistelee todenneensa farmasian teknologian professori Jouko Yliruusille, kun tämä esitteli ideaa lääkepartikkeleiden kutistamisesta eli nanonisaatiosta.
Nanonisaatio auttaisi ratkaisemaan lääketeollisuuden isoa ongelmaa, heikkoa liukoisuutta. Nanonisoimalla lääkkeet liukenisivat elimistöön paremmin ja niitä tarvittaisiin pienempiä määriä. Myös aiemmin epäonnistuneille tai huonosti liuenneille lääkkeille nanonisaatio voisi antaa uuden mahdollisuuden. Hæggström antaa esimerkin:
– Tomusokeri liukenee veteen helpommin kuin kidesokeri.
Teknologian synnyttämiseen tarvittiin materiaalifysiikan osaamista. Hæggströmin labran elektroniikan tutkimuslaboratorion eli ETLAn “propellipäät” tarttuivat toimeen.
Elettiin 2010-luvun alkua. Nanonisaatio ajatuksena ei ollut uusi, vaan sen parissa olivat painineet myös isot lääkeyhtiöt. Hæggström ja Yliruusi halusivat keksiä teknologian, jota lääkeyhtiöt voisivat hyödyntää.
Aluksi aikaa ja resursseja lainattiin toisilta projekteilta. Omaa rahoitusta oli vaikea saada. Tuloksia ei vielä ollut.
– Tarinan kannalta on tärkeä ymmärtää, että meillä meni tosi kauan ratkaista ongelmaa. Se oli failure upon failure, virheitä virheiden perään.
Uuden äärellä ei voinut luovuttaa.
Mukaan tulivat
Innovaatiopalveluiden tuella Nanoform haki rahoitusta Tekesiltä, nykyiseltä Business Finlandilta. Ensimmäisenä vuonna rahaa ei tullut. Seuraavana vuonna heitä kannustettiin hakemaan uudelleen. Hæggström sanoi, että mitään alle miljoonan ei oteta. Miljoonan verran Tutli-rahoitusta eli nykyisen R2B-rahoituksen edeltäjää sitten myönnettin.
Vain tahroja paperilla
Läpimurto syntyi, kun paperille ilmestyi pieni keltainen tahra. Niin pieni, että se näkyi vain mikroskoopilla. Keltaisuus osoitti, että oli syntynyt nanokiteitä.
– Ainemäärä oli naurettava, se oli pikogrammoja. Jos kertoo sen ensin miljoonalla ja sitten uudelleen miljoonalla, pääsee grammaan.
Uusi teknologia sai nimen Controlled Expansion of Supercritical Solutions, CESS®, joka on skaalautuva ja patentoitu. Seuraavaksi innovaatiopalveluiden kanssa yhdessä mietittiin, pitäisikö keksinnölle perustaa firma.
Syntyi Nanoform, Helsingin yliopistosta ponnistanut spinout-yhtiö, ja Hæggströmistä sen toimitusjohtaja. Aluksi Nanoform vuokrasi laboratoriotilaa yliopistolta.
Kun Nanoform perustettiin 2015, mukaan tuli Edward Hæggströmin veli, sijoittaja ja kauppatieteilijä Albert Hæggström. Firmaan haluttiin business-ymmärrystä.
– Yleensä Albert on haukotellut ja sanonut, ettei työni ole kaupallisesti kiinnostavaa. Nanoformista hän sanoi samantien, että tämä voi olla tosi mielenkiintoista, Edward Hæggström sanoo.
Tieteentekijöistä kaupallisiksi toimijoiksi
Suuriin kansainvälisiin lääketeollisuusyhtiöihin viitataan yleisesti käsitteellä Big Pharma. Kansainväliseen pankkiliiketoimintaan taas käytetään käsitettä Big Banking. Albert Hæggströmin mukaan näiden liiketoimintalogiikat muistuttavat toisiaan.
– Farman tuottavuusluvut ovat kuitenkin karmeita: käytetään 300 miljardia dollaria ja saadaan 50 tuotetta markkinoille, Albert Hæggström sanoo.
Vaikka Nanoform ei ole lääkeyhtiö, se valmistaa teknologiaa ja suorittaa palveluita, joka palvelee lääkeyhtiöitä. Albert Hæggström uskoo, että Nanoformilla on tätä kautta mahdollisuus muuttaa maailmaa. Nanoformin innovaatio on lääkkeiden tehon lisäksi myös logistisesta näkökulmasta kaupallinen, sillä nanoformoidut lääkkeet pakkautuvat pienempään tilaan.
– Olen varma, että Zlatan Ibrahimović uskalsi jo nuorena sanoa haastattelussa, että haluaa maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi. Myös me päätimme, että haluamme maailmanmestareiksi, Albert Hæggström sanoo.
Vuonna 2020 Nanoform listautui pörssiin. Sen jälkeen yhtiö on saanut 50 uutta asiakasta kolmelta eri mantereelta, sisältäen 12 lääkeyhtiötä maailman top 20:stä. Asiakasprojekteja on takana yli 100 ja useita uusia patentteja.
Vuoden 2025 lopussa he julkaisivat tavoitteet vuodelle 2030. Yhtiö tavoittelee muun muassa kolmea Nanoformin teknologian avulla kehitettyä tuotetta apteekkeihin globaalisti sekä 30 prosentin liikevoittoa.
Lääketeollisuudessa matka apteekin hyllylle on kuitenkin pitkä. Onneksi matkaa on jo kuljettu.
On kasvettu Suomesta kolmelle eri mantereelle Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja Aasiaan. On kasvettu Kumpulan laboratoriosta Nasdaq-listauksiin Suomessa ja Ruotsissa. Vuosittainen nanopartikkeleiden tuotantomäärä on kasvanut grammoista tonneihin ja niiden tuotantonopeus on nyt miljardi kertaa nopeampaa. Neljän ihmisen sijaan Nanoformia vie eteenpäin 180 asiantuntijaa.
Nanokiteistä paperilla on päästy hypisteltäviin pillereihin.
– 15 vuoden jälkeen kaikki hieno tiede ja hienot ajatukset konkretisoituvat vihreävalkoiseen pilleripurkkiin, jossa on eturauhassyöpälääkkeen nanoformoitua versiota, kertoo Edward Hæggström.