Pakkauskeksintö kutistaa ruokahävikkiä – tutkimuksesta syntyi innovaatio 

Kuinka kasvikset saisi säilymään pidempään matkalla tuottajalta lautaselle? Yleensä turvataan jäähdyttämiseen ja haihtumista estävään pakkaukseen. Iso osa kasviksista on kuitenkin kaupassa esillä huoneenlämmössä. Ne myydään irtotavarana tai avopakkauksissa, jolloin ne vanhenevat nopeasti.  

Se on ongelma, sillä myyntikelvottomista kasviksista syntyvä ruokahävikki heikentää ruokaturvaa ja ruoan riittävyyttä, kuormittaa ympäristöä ja hukkaa ruoan tuotantoon käytettäviä resursseja.  

Apulaisprofessori kollegoineen on kehittänyt ongelmaan tutkimuksesta ponnistavan ratkaisun, joka hidastaa tuorekasvisten ylikypsymistä, mikrobien aiheuttamaa pilaantumista ja tuotteiden ruskistumista. 

– -teknologia perustuu edulliseen, pakkauksen osana toimivaan biopohjaiseen tyynyyn, joka pitää tuotteen tuoreena, toimii pehmikkeenä ja imee kosteutta. Kehittämämme teknologia voidaan tulevaisuudessa yhdistää esimerkiksi muovi- ja muun tyyppisiin pakkauksiin joko osana pakkausmateriaalia tai paperikartonkipakkausten pinnoitteena, maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä Mikkonen sanoo. 

Pakkauksetkin kuormittavat omalta osaltaan ympäristöä, mutta kuormitus jää huomattavasti pienemmäksi kuin ilman pakkausta syntyvällä ruokahävikillä. 

Innovaatio syntyi perustutkimuksesta 

Keksinnön päätymistä tähän vaiheeseen on edeltänyt pitkäjänteinen tutkimus. Mikkonen painottaa, että ilman vuosikymmenien saatossa kertynyttä kattavaa perusosaamista koko FreshTech-ideaa ei olisi syntynyt eikä sitä olisi päästy kehittämään eteenpäin.  

–  Olemme yhdistäneet materiaalitutkimusta, pakkausmateriaalien kehitystä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä koskevaa tutkimusta. Mukana on myös kollegoja, jotka ovat jo pitkään tutkineet rasvoja, niiden hapettumistuotteita ja haihtuvia yhdisteitä, maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä Mikkonen sanoo. 

Kun ajatus keksinnön soveltamismahdollisuuksista kirkastui, tutkijat lähtivät viemään sitä kohti kaupallistamista avulla. Aluksi tehtiin keksintö- ja ideailmoitus ja  patenttihakemus. Kehitystyöhön saatiin Business Finlandin Research to Business -rahoitusta. Tällä hetkellä työtä jatketaan maa- ja metsätalousministeriön Makera-rahoituksen avulla.  

– Pidämme kaikki kaupallistamisreitit vielä avoinna. Jatkossa on mahdollista perustaa yritys tai lisensoida keksintömme jollekin toiselle, Kirsi Mikkonen toteaa.  

Parhaillaan teknologiaa kokeillaan tuoreille marjoille ja säädetään teollisuusmittakaavan tuotantoon sopivaksi. Mikkosen tavoitteena on saada tuote ensisijaisesti kasvisten tuotantoketjun alkupään ja kaupan käyttöön, mutta siitä voidaan rakentaa myös kotikäyttöön sopiva ratkaisu.  

Sienirihmastosta tulevaisuuden vegepihvi? 

Tutkimuksesta syntyvät innovaatiot avaavat kokonaan uusia siltoja tieteen ja arkipäivän sovellusten välille. Lisäksi ne madaltavat kynnystä yhä uusien innovaatioiden kehittämiselle.  

Kirsi Mikkosella kollegoineen on työn alla myös toinen perustutkimuksesta nouseva keksintö: ruokasienten rihmaston kasvattaminen ravintokäyttöön. Perinteisessä sienikasvatuksessa odotetaan maan pinnalle nousevien itiöemien kehittymistä kerättäviksi. 

– Sienirihmaston proteiinit ovat korkealaatuisia ja rihmastosta syntyy nopeasti syötävää. Sienirihmaston kasvatus on myös energiatehokasta, sillä rihmasto kasvaa pimeässä ja huoneenlämmössä. Lisäksi voimme hyödyntää nestekasvatuksessa maatalouden sivuvirtoja, vielä kaupallistamispolun alkuvaiheessa olevaa -hanketta vetävä Mikkonen toteaa. 

Tiede ja koulutus rakentavat hyvinvointimme. Niihin panostaminen on tulevaisuutemme kohtalonkysymys.  #Siksitiede