Pääomasijoittajien tapaamista ja kurkistuksia startup-maailmaan – Helsingin yliopiston tiimit suuntaavat NORDEEP-tapahtumaan

Maailman johtava syväteknologia-alan yritystapahtuma pidetään lokakuussa. Helsingin yliopistosta esillä ovat esimerkiksi syövän diagnostiikkaa, video-oppimista ja pystyviljelyä tukevat innovaatiot.

Yhteensä 43 tiimiä Helsingin yliopistosta esittelee pian keksintöjään maailman johtavassa, syväteknologiaan keskittyvässä NORDEEP-tapahtumassa. Syväteknologia tarkoittaa kasvuyrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu tieteen ja teknologian läpimurtojen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Espoossa 11.–12. lokakuuta järjestettävä NORDEEP tarjoaa tutkijoille tilaisuuden tavata sijoittajia, yhteistyökumppaneita ja elinkeinoelämän edustajia. Kysyimme kolmelta tiimiltä, mitä he lähtevät tapahtumasta hakemaan.

Multivision Diagnostics voi mullistaa syövän diagnostiikan

NORDEEPiin suuntaavalla kaupallistamisasiantuntijalla Mikael Muittarilla on selvä päämäärä: saada sijoittajat kiinnostumaan Multivision Diagnostics -tiimin innovaatiosta. Se on uusi tekoälyohjelma, joka voi mullistaa syövän diagnostiikan ja auttaa lääkäreitä hoitamaan syöpäpotilaita entistä paremmin.

Ohjelmalla pystytään laatimaan jokaiselle potilaalle oma syöpäspesifinen sormenjälki, joka auttaa lääkäreitä yksilöllisen hoidon räätälöimisessä. Vastaavaa teknologiaa ei ole vielä kliinisessä käytössä.

– Keksintömme on toisen sukupolven digitaalisen patologian ratkaisu, Muittari kuvailee.

Multivision Diagnosticsilla on kahden vuoden Research to Business -rahoitus teknologiansa kaupallistamiseen. NORDEEP-tapahtumassa Muittari aikoo tuoda esiin paitsi keksintöä myös sen takana olevaa huipputiimiä ja seuraavia virstanpylväitä kaupallistamispolulla.

Tiimi on jo ollut yhteydessä kotimaisiin VC-yrityksiin, joten NORDEEP tarjoaa tilaisuuden kääntää katseet kohti ulkomaita. Rahoituksen kerääminen spinout-yrityksen perustamista varten on ajankohtaista ensi vuonna.

– Tavoitteeni on myydä liiketoimintamahdollisuutemme, tiimimme ja keksintömme pohjoismaisille sijoittajille, Muittari kiteyttää.

Video-oppimista kehittävä tiimi etsii yhteistyökumppaneita

Väitöskirjatutkija Chris Petrie aikoo esitellä NORDEEPin osallistujille kasvatustieteellistä Kwizie-innovaatiota, joka tekee videoista interaktiivisia tietokilpailuja. Idea keksintöön syntyi, kun videoiden käyttö lisääntyi pandemian myötä. Petrien mukaan tiedon omaksuminen pelkkää videota katsomalla on vaikeaa ja tylsää.

– Uskomme, että tekoälyn avulla voimme päästä paljon parempiin tuloksiin ja ohjata oppimista datan avulla.

Kwizie pystyy tekemään mistä tahansa videosta usealle pelaajalle tarkoitetun tietokilpailun ja antamaan niin oppijalle kuin opettajallekin tietoa siitä, mihin opiskelussa kannattaa keskittyä. Työkalu sopii hyödynnettäväksi kouluissa ja työpaikoilla.

Petrie tiimeineen hioo startupiaan Nexus-hautomossa. Siemenrahoituksen keräys on jo alkanut, ja edessä on tuotteen skaalaus ja räätälöinti markkinalle. NORDEEP-tapahtuman ajoitus onkin täydellinen. Petrie on innoissaan siitä, että hän pääsee verkostoitumaan ja tutustumaan startup-yhteisöön.

– Etsimme myös yhteistyökumppaneiksi organisaatioita, jotka hyödyntävät videoita oppimisessa, hän vinkkaa.

Metsätieteilijä aikoo tutustua startup-maailmaan

Akatemiatutkija Jon Atherton lähtee NORDEEPiin kartuttamaan ymmärrystään liiketoiminnasta. Athertonin tiimi suunnittelee Research to Business -rahoituksen hakemista, minkä vuoksi on tärkeää tutustua startup-maailmaan ja siellä käytettävään kieleen.

– Me tutkijat pidämme esitelmiä, mutta liike-elämässä niitä kutsutaan pitcheiksi, Atherton havainnollistaa.

Hän on keskittynyt drooneilla ja satelliiteilla tehtävään kaukokartoitukseen Hyytiälän metsäasemalla. Siinä kasvien toimintaa mitataan etäältä optisella teknologialla, joka perustuu siihen, miten valo vaikuttaa kasveihin. Athertonin tiimi on keksinyt, että samaa teknologiaa voisi hyödyntää ruokakasvien pystyviljelyssä.

– Se antaisi keinon seurata kasvien hyvinvointia samaan tapaan kuin älykellosta voi katsoa sydämen sykettä.

Athertonin mukaan innovaatio voisi auttaa säästämään viljelyssä energiaa ja sitä voisi mahdollisesti käyttää myös kasvien maun hienosäätöön. Espoossa Atherton toivoo tapaavansa muita ruokateknologiasta kiinnostuneita ja myös ihmisiä, joilla on kokemusta tutkimuksen kaupallistamisesta.

– Se auttaa minua hahmottamaan, minne meidän pitää tähdätä.

Lue lisää tutkimusinnovaatioista ja yhteistyöstä Helsingin yliopistossa:

https://www.helsinki.fi/fi/innovaatiot-ja-yhteistyo/innovaatiot-ja-yrittajyys