Yhteensä 43 tiimiä Helsingin yliopistosta esittelee pian keksintöjään maailman johtavassa, syväteknologiaan keskittyvässä
NORDEEPiin suuntaavalla kaupallistamisasiantuntijalla Mikael Muittarilla on selvä päämäärä: saada sijoittajat kiinnostumaan Multivision Diagnostics -tiimin innovaatiosta. Se on uusi tekoälyohjelma, joka voi mullistaa syövän diagnostiikan ja auttaa lääkäreitä hoitamaan syöpäpotilaita entistä paremmin.
Ohjelmalla pystytään laatimaan jokaiselle potilaalle oma syöpäspesifinen sormenjälki, joka auttaa lääkäreitä yksilöllisen hoidon räätälöimisessä. Vastaavaa teknologiaa ei ole vielä kliinisessä käytössä.
– Keksintömme on toisen sukupolven digitaalisen patologian ratkaisu, Muittari kuvailee.
Multivision Diagnosticsilla on kahden vuoden
Tiimi on jo ollut yhteydessä kotimaisiin VC-yrityksiin, joten NORDEEP tarjoaa tilaisuuden kääntää katseet kohti ulkomaita. Rahoituksen kerääminen spinout-yrityksen perustamista varten on ajankohtaista ensi vuonna.
– Tavoitteeni on myydä liiketoimintamahdollisuutemme, tiimimme ja keksintömme pohjoismaisille sijoittajille, Muittari kiteyttää.
Väitöskirjatutkija Chris Petrie aikoo esitellä NORDEEPin osallistujille kasvatustieteellistä
– Uskomme, että tekoälyn avulla voimme päästä paljon parempiin tuloksiin ja ohjata oppimista datan avulla.
Kwizie pystyy tekemään mistä tahansa videosta usealle pelaajalle tarkoitetun tietokilpailun ja antamaan niin oppijalle kuin opettajallekin tietoa siitä, mihin opiskelussa kannattaa keskittyä. Työkalu sopii hyödynnettäväksi kouluissa ja työpaikoilla.
Petrie tiimeineen hioo startupiaan
– Etsimme myös yhteistyökumppaneiksi organisaatioita, jotka hyödyntävät videoita oppimisessa, hän vinkkaa.
Akatemiatutkija Jon Atherton lähtee NORDEEPiin kartuttamaan ymmärrystään liiketoiminnasta. Athertonin tiimi suunnittelee Research to Business -rahoituksen hakemista, minkä vuoksi on tärkeää tutustua startup-maailmaan ja siellä käytettävään kieleen.
– Me tutkijat pidämme esitelmiä, mutta liike-elämässä niitä kutsutaan pitcheiksi, Atherton havainnollistaa.
Hän on keskittynyt drooneilla ja satelliiteilla tehtävään kaukokartoitukseen
– Se antaisi keinon seurata kasvien hyvinvointia samaan tapaan kuin älykellosta voi katsoa sydämen sykettä.
Athertonin mukaan innovaatio voisi auttaa säästämään viljelyssä energiaa ja sitä voisi mahdollisesti käyttää myös kasvien maun hienosäätöön. Espoossa Atherton toivoo tapaavansa muita ruokateknologiasta kiinnostuneita ja myös ihmisiä, joilla on kokemusta tutkimuksen kaupallistamisesta.
– Se auttaa minua hahmottamaan, minne meidän pitää tähdätä.
Lue lisää tutkimusinnovaatioista ja yhteistyöstä Helsingin yliopistossa: