Lääkekehitystä vauhdittavat miniaivot ja kahdeksan muuta tiedepohjaista ratkaisua esillä Slushissa

Kuinka rokotteet saadaan säilymään pitkien kuljetusten aikana? Millä tavalla uusi menetelmä tuottaa vetyä vedestä voi auttaa eri teollisuudenaloja kohti hiilineutraaliutta?  

Tutkimuksesta syntyy innovaatioita, jotka luovat hyvinvointia ja edistävät kestävyyttä. Helsingin yliopisto esittelee startup-kentän suurtapahtuma Slushissa tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, jotka vastaavat esimerkiksi erilaisiin terveyden ja energiatalouden haasteisiin. 

-teknologian avulla kenen tahansa ihmisen soluista voidaan kasvattaa niin sanottuja miniaivoja eli ihmisperäistä aivokudosta. Niiden avulla lääkkeitä voidaan tutkia ja kehittää ennen siirtymistä kalliisiin ihmiskokeisiin. 

kehittää teknologiaa, jonka avulla rokotteet säilyttävät tehonsa kaikissa lämpötiloissa. Sen avulla rokotteita saadaan globaalisti sinnekin, minne niitä on ollut aiemmin vaikea saada kylmäketjun katkeamisen vuoksi. 

tarjoaa elintarviketuottajille uudenlaisen rasvan, joka on sekä terveellisempi että kestävämpi kuin teollisuudessa laajasti käytetyt perinteiset rasvat, kuten voi ja palmuöljy.  

tai pitkällä kaupallistamispolun vaiheessa olevaan innovaatioon voi tutustua yliopiston osastolla Slushissa Helsingin Messukeskuksessa 30.11.–1.12.  

Helsingin yliopisto ja Helsingin innovaatiopalvelut Oy ovat Slushin pääyhteistyökumppaneita. 

Y Sciencessä etsitään ratkaisuja elämäntieteiden avulla 

Tutkimuspohjaiset innovaatiot ovat esillä muuallakin Slushissa.  

Tapahtuman Slush 100 -startup-kilpailussa 20 parhaan joukossa miljoonan euron sijoituksesta kisaa joka kehittää uudenlaista julkisen keskustelun alustaa. Ample oli mukana Helsingin yliopiston hautomo-ohjelmassa, jossa osallistujatiimit työstävät omaa ideaansa yritykseksi ja saavat siihen tukea. 

Slushin oheistapahtuma kokoaa 30.11. elämäntieteiden tutkijat ja yritysmaailman toimijat yhteen etsimään ratkaisuja esimerkiksi terveyteen, ruokajärjestelmiin sekä metsään ja ympäristöön liittyviin kysymyksiin. Tapahtuman järjestää Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutti HiLIFE. 

Y Sciencen pitch-finaalissa kilpailee terveyteen, ruokateknologiaan sekä uusiin materiaaleihin keskittyneitä kaupallistamishankkeita, ja Science to Business Runway esittelee Helsingin yliopiston elämäntieteiden tutkimuksesta ponnistavia uusia ratkaisuja. 

Paneelikeskustelussa Helsingin yliopiston innovaatioista vastaava vararehtori Jouni Hirvonen ja Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva keskustelevat yliopistojen kasvavasta roolista talouden vauhdittajina ja siitä, miten kaupungit voivat tukea tiedepohjaisia innovaatioita.

Vahvaa monitieteistä innovaatio-osaamista

Helsingin yliopisto on tehnyt viime vuosina miljoonien panostuksia innovaatio- ja yrittäjyystoimintaan. Esimerkiksi yliopiston hautomotoiminnasta on ponnistanut ensimmäisen puolentoista vuoden aikana 55 yritystä. 

– Yliopistoilla on vielä nykyistäkin valtavasti enemmän potentiaalia rakentaa innovaatioita, myös yhdessä yritysten kanssa, toteaa Helsingin yliopiston Inno-tiimin vetäjä, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Taina Kyllönen. 

Kaikkien puolueiden poikkeuksellinen yhtenäisyys tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen noston suhteen todistaa, että myös poliitikot tunnistavat tiedepohjaisten innovaatioiden suuren merkityksen Suomen elinvoimalle ja kasvulle, Kyllönen sanoo. 

–  Helsingin yliopiston viime vuosina tekemät kehitysharppaukset ja suuret investoinnit innovaatiotoimintaan tukevat osaltaan Suomen kunnianhimoisia TKI-tavoitteita, kuten Slushissa esiteltävät innovaatiotkin todistavat. 

Yliopiston erityisvahvuus on innovaatiotoiminnan monitieteisyys. Vahvaa innovaatio-osaamista on esimerkiksi elämäntieteissä ja tekoälyyn liittyvässä tutkimuksessa mutta myös humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. 

Yliopisto kannustaa opiskelijoita ja tutkijoita yrittäjyyteen, ja hautomotoiminnassa siihen on tarjolla tukea oman yritysidean kehittämisestä aina startup-yrityksen perustamiseen. 

Tällä hetkellä yliopisto valmistelee ensi vuoden alussa julkaistavaa innovaatiotiekarttaa, joka asettaa vuoteen 2030 mennessä saavutettavia tavoitteita. 

–  Pidemmällä tähtäimellä haluamme olla paitsi Suomen ja Pohjoismaiden huippu, myös yksi koko Euroopan parhaista innovaatioyliopistoista, Kyllönen sanoo.