Ideasta innovaatioksi ja tuotteeksi – Helsingin yliopisto sijoittaa spinout-yhtiöihinsä ja kulkee pitkäjänteisesti niiden rinnalla

Kun Helsingin yliopiston tutkijoiden pöydällä, tietokoneella tai laboratoriossa syntyy idea tai uusi löydös, se päätyy usein tutkimusartikkeliin ja kansainvälisen tiedeyhteisön tietoon. Näin syntyy huipputiedettä ja -tutkimusta eli uutta tietoa. 

Akateemisen läpimurron lisäksi löydöksellä on mahdollisuus kasvaa innovaatioksi ja tuotteeksi, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Joskus matka on todella pitkä. Tässä yliopisto tukee tutkijoita ja syntyviä yhtiöitä monella eri tavalla. 

Esimerkiksi Helsingin yliopiston teknologian siirto- ja kaupallistamisyhtiö  auttaa yliopiston tutkimusryhmiä arvioimaan, onko yliopistotutkimuksessa syntyneessä ideassa tai keksinnössä kaupallista potentiaalia. Jos on, Innovaatiopalvelut auttaa tutkijoita kaupallistamisrahoituksen hankkimisessa, idean maturoinnissa, teknologioiden lisensoinnissa, patenttisuojan varmistamisessa sekä spinout-yritysten perustamisessa.

Tutkimukseen perustuvan idean tai keksinnön kehittäminen kaupalliseksi vaatii paljon rahaa. Tutkijoille ja yliopistolle tärkeä rahoitusinstrumentti on Business Finlandin , jonka avulla jatkojalostetaan ideaa ja selvitetään, kantaako idea lisensoitavaksi tuotteeksi tai yhtiöksi asti. Yliopistoista syntyvien spinout-yhtiöiden määrä Suomessa olisi ilman kyseistä rahoitusmahdollisuutta huomattavasti pienempi.

Spinout-yrityksen perustamisen jälkeen . Yliopiston sijoitus on usein ensimmäisiä rahoituksia, joita aloittava yritys toimintaansa saa. Se mahdollistaa muun muassa idean jatkotutkimusta, testaamista ja tuotteistamista sekä samalla isomman rahoituskierroksen viimeistelyn. 

Tyypillisesti spinout-yhtiön alkuvaiheen tiimi muodostuu tieteellisen ja kaupallisen osaamisen yhdistelmänä, mutta tärkeintä on löytää yrittäjähenkiset perustajat. Tieteellistä osaamista yliopiston tiimeistä ei puutu. Kaupallista osaamista ja kokemusta muun muassa tuotteistamisesta haetaan usein ulkopuolelta. 

– Halutessaan tutkija voi antaa tukeaan spinout-yhtiöön myös neuvonantajan roolissa ja jatkaa akateemista uraansa. Joillekin tutkijoille yrittäjyys voi kuitenkin tarjota mielekkään, vaihtoehtoisen urapolun, kertoo Helsingin yliopiston sijoituspäällikkö Marko Berg. 

Helsingin yliopisto on viime vuosina sijoittanut spinout-yhtiöihin entistä enemmän. Vuonna 2023 sijoitukset yliopistosta ponnistaneisiin yhtiöihin olivat noin 0,6 miljoonaa euroa. Vuosina 2024 ja 2025 luku oli jo 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Yksittäisten sijoitusten suuruus vaihtelee 10 000 euron ja 300 000 euron välillä. 

– Osassa olemme sijoittaneet ilman muita sijoittajia, jolloin sijoitukset ovat pienempiä. Osa sijoituksista on euromääräisesti isompia jatkosijoituksia, jolloin sijoitamme osana isompaa rahoituskierrosta kanssasijoittajana, Berg sanoo. 

Seuraavien viiden vuoden aikana yliopisto on päättänyt panostaa spinout- ja startup-yrityksiin jopa 10 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että yliopistosta oletetaan syntyvän yhä uusia spinout-yhtiöitä ja niiden jatkorahoituskierroksia.

Tutkijat haluavat vaikuttaa

Jos tutkija uskoo, että hänen uusi ideansa tai tutkimustyössä syntynyt löydös täyttää keksinnön kriteerit, ideasta tehdään keksintöilmoitus. Helsingin yliopistossa keksintöilmoituksia laaditaan yli sata vuodessa. 

Mikäli tutkijalla on idea, joka ei vielä ole yltänyt keksinnöksi saakka, ja johon hän toivoo uusia näkökulmia ja vahvistusta oman tutkimustiimin ulkopuolelta, voi ideaa kehittää yliopiston .

Kaikki keksinnöt eivät yllä innovaatioiksi, sillä niiden tuotteistaminen tai esimerkiksi tuotannon skaalaaminen voi osoittautua mahdottomaksi. Tarvitaan volyymia, jotta löydetään ne innovaatiot, jotka kantavat tuotteiksi asti. 

Tärkeintä on tutkijan halu nähdä mahdollisuudet vaikuttaa myös tiedemaailman ulkopuolella. 

– Kasvava määrä tutkijoita haluaa lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta ja laajentaa perspektiiviä myös mahdollisiin innovaatioihin. Uskon, että kun alkaa ajatella asiaa myös innovaatioiden osalta, näkee väistämättä mahdollisuuksia ja ideoita ympärillään, sanoo Marko Berg. 

Tähän muutokseen on Bergin mukaan useita syitä. Yleinen keskustelu innovaatiotoiminnasta ja sen merkityksestä, yliopistolta syntyneet esimerkit sekä myönteinen puhe yrittäjyyden ja yritysten ympärillä ovat muuttaneet ajattelua. Lisäksi innovaatiotoiminta on nykyään vahva osa yliopiston strategiaa.

Läpimurtoja lääketieteeseen

Helsingin yliopiston vahvuus innovaatiokentällä on tutkimuksen ja tieteenalojen laaja-alaisuus sekä poikkitieteelliset tutkimusprojektit. 

Yksi esimerkki näistä on Life Science eli elämäntieteet.  on Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutti, joka yhdistää tutkimusta kuudesta tiedekunnasta ja koostuu kolmesta toimintayksiköstä: Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Biotekniikan instituutti (BI) ja Neurotieteen tutkimuskeskus (NC).

– Poikkitieteellisestä tutkimuksesta on usein mahdollista syntyä hyvin perustavaa laatua olevia innovaatioita. Lisäksi meillä on esimerkiksi useita syöpään liittyviä innovaatioita. Se on globaalina haasteena merkittävä, ja sitä tutkitaan Helsingin yliopistossa hyvin laajasti ja eri näkökulmista, kertoo Marko Berg. 

Helsingin yliopisto on sijoittanut kymmeniin eri yhtiöihin. Suurin osa yhtiöistä on vielä taipaleensa alkuvaiheessa ja erityisesti lääketieteessä tie markkinoille saakka on pitkä. On myös niitä tarinoita, jotka ovat edenneet pidemmälle. 

– Esimerkiksi  kehittää tuotetta, joka mittaa diabeetikkojen verensokeria ihon läpi ilman ihon lävistämistä. Asia voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta yrityksistä huolimatta mikään yhtiö maailmassa ei ole tähän luotettavasti pystynyt, kertoo sijoituspäällikkö Kimmo Sundqvist. 

GlucoModicum on vuonna 2018 perustettu Helsingin yliopiston spinout-yhtiö. Muutamaa vuotta aiemmin, vuonna 2015, perustettiin lääkepartikkeleita nanonisoiva . Se kaksoislistattiin vuonna 2020 Helsingin ja Tukholman pörsseihin ja tavoittelee nyt kolmea ensimmäistä teknologiansa avulla kehitettyä tuotetta apteekkeihin globaalisti.

Pitkäjänteistä rahoitusta

Helsingin yliopisto jatkaa yhtiöihin sijoittamista myös alkusysäyksen jälkeen. Eurojen lisäksi yhtiöitä tuetaan juristitaustaisen Sundqvistin lakiosaamisella sekä Bergin kaupallisella osaamisella. 

– Myös asiantuntijuudella luodaan arvoa yhtiöihin. Ennakointi ja asioiden tekeminen oikealla tavalla, johdonmukaisesti ja systemaattisesti mahdollistavat tulevatkin sijoitukset ja kasvun. Meillä on yhteinen intressi perustajien kanssa, eli saada yhtiö menestymään mahdollisimman hyvin, sanoo Sundqvist. 

Yritysten taloudellista arvoa esimerkiksi Suomen taloudelle on vielä vaikea arvioida. Spinout-yhtiöt tähtäävät kuitenkin siihen, että vaikutus olisi mahdollisimman laaja ja ulottuisi myös Suomen rajojen ulkopuolelle. 

Onnistumisen mahdollisuudesta kertoo jo se, kuinka vetovoimaisia yritykset ovat myös muille sijoittajille. Spinout-yhtiöt, joihin Helsingin yliopisto on sijoittanut, keräsivät vuonna 2024 yhteensä 40 miljoonaa euroa niin sanottua equity-rahoitusta. Vuonna 2025 luku oli 49 miljoonaa.

Pitkäjänteisellä rahoituksella yliopiston tutkijoiden ideoista tai uusista löydöksistä syntyy yrityksiä, joilla on mahdollisuus muuttaa maailmaa.