Helsingin yliopiston tutkijat esittäytyivät sijoittajille ja saivat uutta potkua tekemiseensä – ”Slush oli erinomainen motivoija”

Minikokoisia säteilymittareita, immuunijärjestelmän tehostamista ja ratkaisuja ruoantuotannon ongelmiin – muun muassa näitä innovaatioita Helsingin yliopiston tutkijat esittelivät sijoittajille kasvuyritystapahtuma Slushissa. Messukeskukseen suuntasi marraskuussa yhteensä , joilla oli mukanaan niin kaupallistamisen alussa olevia kuin jo spinout-yrityksiksi ponnistaneita keksintöjä. Kysyimme, minkälainen kokemus Slush oli.

Ruokaa on pystyttävä jatkossa tuottamaan uusilla tavoilla, jotta esimerkiksi viljelypinta-alan hupenemisen ja eri puolilla maailmaa havaittavan ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat saadaan ratkaistua. Tässä auttaa -tutkimustiimin kehittämä hyvänmakuinen sieniproteiini, jota pystytään saamaan aikaiseksi lähes missä tahansa olosuhteissa.

– Voimme kasvattaa sienirihmastot esimerkiksi ilman valoa huoneenlämmössä. Käytämme niiden ravintoalustana maatalouden ja ruoantuotannon sivuvirtoja, kertoo apulaisprofessori Kirsi Mikkonen.

Tiimi suuntasi Slushiin hankkiakseen uusia kontakteja. Mikkoselle tapahtuman kohokohta oli se, kun tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava EU-komissaari Mariya Gabriel vieraili yliopistolaisten luona.

– Se oli todella hieno tapaaminen. Pääsin juttelemaan komissaarin kanssa ja kertomaan tutkimuksestamme.

Tärkeimmäksi kotiin viemiseksi kasvuyritystapahtumasta jäi tarkentunut kuva rahoittajien odotuksista.

-tiimi kehittää säteilyn mittaamiseen pientä ja monipuolista laitetta, josta voisi olla hyötyä esimerkiksi poliisille, rajavartiostolle tai lääketeollisuudelle. Laitetta voitaisiin käyttää vaikkapa silloin, kun ei haluta lähettää ihmisiä isojen säteilylähteiden lähelle.

– Se voitaisiin tarvittaessa liittää vaikkapa droneen tai robottiin, kertoo asiantuntija Marko Arenius.

DeNuSa aikoo paketoida olemassa oleva mittausteknologia kompaktiin pakettiin ja avata näin uusia käyttömahdollisuuksia. Tiimi saikin osakseen huomiota, kun he esittelivät laitteen prototyyppiä yleisölle.

Tiimi kertoi ideastaan myös Kai Mykkäselle (kok.), Antti Lindtmanille (sd.) ja Matias Mäkyselle (sd.). Tutkijat keskustelivat poliitikkojen kanssa muun muassa siitä, minkälaista hyötyä isoista kansainvälisistä tutkimushankkeista voi olla.

– Slush oli kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen kokemus.

-tiimi kehittää uudenlaisia materiaaleja solujen 3D-tulostamiseen. Toiveissa on, että niiden avulla voitaisiin valmistaa kudoksia ja elimiä sekä tarjota jopa vaihtoehtoja lääkkeiden testaamiselle eläimillä. Tällä hetkellä markkinoilla olevat hydrogeelit eivät ole tarpeeksi hyviä kaikkiin käyttötarkoituksiin.

– Joko niistä ei saada tehtyä monimutkaisia solurakennelmia tai niitä ei pystytä tulostamaan 3D-tekniikalla riittävän tarkasti, kuvailee väitöskirjatutkija Askican Hacioglu.

Slushiin tutkijat suuntasivat, koska he tahtoivat tutustua Suomen startup-kenttään ja etsiä uusia kumppaneita, joiden kanssa tuotetta voisi testata. Tapahtuma oli hektinen mutta hyvä kokemus.

– Löysimme muutaman mahdollisen uuden yhteistyökumppanin, mikä oli juuri sitä mitä toivoimmekin, kertoo tutkijatohtori Andrew Kerr.

Hyödyllistä oli myös jutteleminen muiden Helsingin yliopiston tutkimustiimien kanssa. Joukosta löytyi kollegoja, joilla on niin ikään parhaillaan käynnissä Business Finlandin rahoittama Research to Business -projekti tai jotka ovat jo perustaneet spinout-yrityksen.

– Voimme aina ottaa heihin yhteyttä ja kysyä tarvittaessa neuvoja, Hacioglu toteaa.

Entä jos voin ja palmuöljyn kaltaiset pahat rasvat pystyttäisiin korvaamaan elintarvikkeissa terveellisillä ruokaöljyillä? Se olisi eduksi niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Ensin hyville öljyille täytyy kuitenkin saada pahojen rasvojen koostumus sellaisella tavalla, että mukana ei tule kovien rasvojen terveyshaittoja. Tähän kehittää ratkaisua tiimi.

– Ruokatieteen ja materiaalifysiikan keinoin pystymme luomaan terveellisille öljyille kovan rakenteen, joka pysyy kasassa ja antaa hyvän suutuntuman, kertoo projektisuunnittelija Anton Nolvi.

– Innovaatiolla on iso kaupallinen potentiaali. Olemme aloittaneet perinteisistä leipomoteollisuuden tuotteista, mutta yleisesti elintarviketeollisuudessa on iso tarve uudenlaisille rasvoille.

Tiimi aikoo aloittaa maailmanvalloituksen Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. Slushista he tavoittelivat idealleen vastakaikua investoijilta, jotta yrityksen perustaminen onnistuisi lähitulevaisuudessa. Visiitti tapahtumaan oli hyödyllinen.

– Se auttoi meitä hienosäätämään viestiämme, kun kuulimme palautetta sijoittajilta.

tiimi etsi ratkaisua ongelmaan, joka liittyy rekombinaatioproteiinien tuotantoon nisäkässoluissa. Niiden tuottaminen on erittäin kallista, mikä jarruttaa uusien ratkaisujen kehittämistä esimerkiksi biolääketieteen ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin.

– Tavoitteenamme on alentaa rekombinaatioproteiinien valmistuksen hintaa. Näin pystytään vauhdittamaan esimerkiksi maataloustuotteiden tuotantoa soluviljelmien avulla ja kantasolututkimusta parempien lääkkeiden kehittämiseksi, kertoo apulaisprofessori Jaan-Olle Andressoo.

Tiimin toiveissa on perustaa spinout-yritys vuoteen 2024 mennessä. Kasvuyritystapahtumaan he lähtivät saadakseen alustavaa palautetta sidosryhmiltä ja uutta energiaa muiden menestystarinoista.

– Slush oli meille erinomainen motivoija, Andressoo sanoo.

Yksi Helsingin yliopiston Slush-konkareista on spinout-yritys , jonka kehittämää ”biodiversiteettijauhetta” voidaan lisätä esimerkiksi ihovoiteisiin. Jauhe tehostaa immuunijärjestelmän kehittymistä kaupunkiolosuhteissa ja pienentää allergioiden ja autoimmuunisairauksien riskiä. 

Yrityksellä on jo 13 asiakasta, jotka ovat lanseeranneet kuluttajamarkkinoille kaikkiaan yli 40 tuotetta.

– Kaupallistaminen on lähtenyt hyvin vauhtiin, kertoo toimitusjohtaja Kari Sinivuori.

Seuraava tavoite on saada asiakkaiksi maailmanluokan kosmetiikkajätit ja laajentaa jauheen käyttöä lääkevoiteisiin. Slushista tiimi haki yhteyksiä ulkomaisiin rahoittajiin, ja niitä tapahtumasta löytyikin.

– Olin häkeltynyt siitä, että paikalla oli niin paljon eri alojen ammattilaisia. Puheillani kävi sijoittajia, tutkijoita ja toisten yritysten työntekijöitä, kuvailee ensimmäistä kertaa tapahtumaan osallistunut projektipäällikkö Johanna Kalmari.

Helsingin yliopiston järjestämällä päättäjäaamiaisella tiimi pääsi myös juttelemaan poliitikkojen kanssa. Sinivuori uskoo, että hyvillä keskusteluilla saattaa olla vaikutusta päätöksentekoon ihan käytännössäkin.

– Voisi kuvitella, että siellä ei heti olla leikkaamassa tutkimusrahoitusta.