Helsingin yliopistossa on vielä paljon hyödyntämätöntä innovaatiopotentiaalia, jonka esiin nostamiseen yliopisto on vahvasti sitoutunut, kertovat tutkimusvararehtori Jouni Hirvonen ja Inno-tiimin vetäjä, viestintä- ja yhteiskuntajohtaja Taina Kyllönen. Yliopisto on laittanut uuden vaihteen silmään ja investoinut hiljattain miljoonia euroja siihen, että korkeatasoisen tutkimuksen tulokset saadaan tuotua entistä paremmin koko yhteiskunnan käyttöön.
– Se tekee meistä merkittävän kumppanin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, Hirvonen toteaa.
Yliopisto tukee keksintöjen jalostamista ja yritysyhteistyötä kunnianhimoisesti sekä kansainvälisiin verkostoihin kytkeytyen.
– Tavoitteena on, että akateeminen henkilökunta ja opiskelijat voivat rakentaa omannäköistään innovaatiokulttuuria kampuksille, Kyllönen kuvailee.
Päättäjät voivat kirittää Helsingin metropolialuetta yhdeksi Euroopan innovaatiokeskuksista
Jotta suunnitelma onnistuu, tarvitaan myös Suomen tulevalta hallitukselta määrätietoisia toimia. Helsingin yliopisto julkaisi hiljattain hallitusohjelmatavoitteensa. Yksi tärkeimmistä toiveista päättäjille on, että yliopistojen perusrahoitusta ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta kasvatetaan. Vain siten Suomi voi pitää TKI-järjestelmänsä perustan kunnossa.
Oleellista on lisätä myös Business Finlandin tutkimusvetoista TKI-rahoitusta, joka rakentaa siltaa akateemisen maailman ja elinkeinoelämän välille esimerkiksi Research to Business -projekteissa.
– Se auttaa viemään keksintöjä tehokkaasti markkinoille. Tiedepohjaisilla innovaatioilla on iso merkitys koko Suomen elinvoimalle, Hirvonen huomauttaa.
Tulevan hallituksen kannattaa tukea korkeakouluja niin, että niiden ympärille rakentuu houkuttelevia ekosysteemejä, jotka synnyttävät uusia ideoita ja yrityksiä. Helsingin metropolialueesta voisi tulla yksi Euroopan kasvavista innovaatiokeskuksista.
– Siksi päättäjien kannattaa osoittaa lisää rahoitusta myös yliopistojen omaan innovaatiotoimintaan sekä kaupallistamis- ja yrityshautomoihin. Helsingin yliopistolla on potentiaalia ottaa entistä vahvempi rooli Suomen TKI-toiminnan edistäjänä ja olisi tärkeää, että saisimme tähän myös tukea. Innovaatiotoiminta ei tällä hetkellä kuulu yliopistojen rahoitukseen, jonka vuoksi toiminta on riippuvaista ulkoisesta hankerahoituksesta, Kyllönen toteaa.
Miljoonien eurojen investoinnit kantavat jo hedelmää
Helsingin yliopiston omat panostukset innovaatioihin, yrittäjyyteen ja yritysyhteistyöhön ovat tuottaneet hyviä tuloksia vuoden 2022 aikana. Kampuksilla pyörii viisi tutkijoille ja opiskelijoille tarkoitettua keksintöjen esihautomo-ohjelmaa ja kaksi varsinaista hautomoa, joita myös Helsingin kaupunki tukee merkittävästi. Hautomoihin on tullut runsaasti hakemuksia, ja niistä on ponnistanut jo 17 startup-yritystä.
– Olemme oikein hyvällä uralla, Kyllönen vahvistaa.
Hautomot keskittyvät tekoälyn, kiertotalouden ja ruoan kaltaisiin poikkitieteellisiin teemoihin. Vaikka niillä on omat kotikampuksensa, mukaan ovat tervetulleita tutkijat ja opiskelijat mistäpäin yliopistoa tahansa.
– Viime vuosien aikana yliopiston sisäinen yhteistyö on lisääntynyt huomattavin harppauksin. Erityisen hedelmällistä se on innovaatioiden alueella, koska monitieteisyydestä syntyy aina helposti jotakin uutta, Hirvonen kuvailee.
Iso saavutus on myös uuden pikakaistan rakentaminen yritysyhteistyölle. Tutkijoiden ei tarvitse enää kierrättää kaikkia sopimuksia erikseen juristien kautta, vaan alle 50 000 euron arvoisia projekteja varten on olemassa valmiit sopimusmallit ja hinnastot. Yhteiset hankkeet yritysten kanssa pystytään jatkossa aloittamaan nopeasti.
– Se on todella tärkeää. Tätä ovat sekä tutkijat että meidän kanssamme yhteistyötä tekevät yritykset toivoneet, Kyllönen kertoo.
Yliopisto jatkaa kunnianhimoisten suunnitelmien toteuttamista
Myös vuodelle 2023 on luvassa uusia avauksia. Yliopisto ryhtyy rakentamaan kaikille opiskelijoille suunnattua yrittäjyyskoulutuksen pakettia, josta tulee vastaavanlainen kokonaisuus kuin pari vuotta sitten lanseeratusta vastuullisuus- ja kestävyyskurssista.
– Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta yrittäjämäiseen toimintaan liittyy paljon työelämässä tarvittavia taitoja, joita pystymme antamaan opiskelijoille, Kyllönen kuvailee.
Lisäksi Helsingin yliopisto aikoo tarjota tutkijoille lisää tukea Euroopan unionin innovaatiorahoituksen hakemiseen. Horisontti Eurooppa -ohjelman pilareihin 2 ja 3 kuuluvaa rahoitusta ei tällä hetkellä pystytä resurssipulan vuoksi hyödyntämään tarpeeksi hyvin. Aluksi hakuja tukemaan palkataan yksi henkilö.
– Tarkoitus on tarjota hyvää palvelua nimenomaan innovaatiorahoitusta hakeville, Kyllönen kertoo.
Meneillään on paljon muutakin: Yliopistoa sparraa pian yritysyhteistyössä uusi, kumppaniyritysten edustajista koostuva neuvottelukunta. Innovoinnin tiekarttaa vuoteen 2030 ryhdytään hahmottelemaan tutkimusvararehtorin, dekaanien ja Inno-tiimin voimin. Projektin vetäjänä toimii innovaatioekosysteemeistä ja innovaatio- ja yrittäjyyspalveluista vastaava johtaja Santtu von Bruun.
Hirvonen ja Kyllönen iloitsevat siitä, että tiedekuntien avainhenkilöt ovat tuoneet omat näkemyksensä kehitystyöhön. Kaikki asiasta kiinnostuneet yliopistolaiset ovat tervetulleita mukaan innovaatiotoimintaan.
– Se on yksi hyvä tapa lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta, Hirvonen kiteyttää.