Business Finlandin pääjohtajan Nina Kopolan mielestä Suomen kannattaa panostaa koko TKI-ketjun yhteistyöhön

Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola pitää hyvänä, että Suomen uusi hallitus on sitoutunut lisäämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Oleellista on pitää innovaatioketjun jokainen lenkki huipputasolla ja varmistaa, että rahoituksen suunta pysyy hallituskausien vaihtuessakin ennakoitavana.

– Se on tärkeää investointipäätöksiä tekeville yrityksille mutta myös yliopistoille, jotka suunnittelevat tutkimushankkeita ja houkuttelevat ulkomaalaisia tutkijoita, Kopola toteaa.

Huolestuttavana Kopola pitää sitä, että kansainvälisten osaajien houkuttelu on vaikeutumassa merkittävästi. Hallitusohjelman mukaan työperusteisella oleskeluluvalla Suomeen saapuneen olisi poistuttava maasta, jos työsuhde päättyy eikä uutta pestiä löydy kolmessa kuukaudessa.

– Tämä sääntö on aika vaikea, jos tulee Suomeen asiantuntijana ja on esimerkiksi perhettä mukana.

Uutta rahoitusta yliopistolähtöiselle tutkimukselle

Hallitusohjelmassa luvattujen TKI-investointien turvin Business Finland voi suunnata enemmän rahaa yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön. Kopola kertoo, että rahoitustyökaluja uudistettiin tätä silmällä pitäen jo .

– Olemme ryhtyneet rahoittamaan yliopistolähtöistä tutkimusta, josta yritykset ovat kiinnostuneita.

Myös Suomen Akatemia pilotoi -rahoitusta, joka edistää tutkimuksen hyödyntämistä yhteiskunnassa. Kopolan mukaan organisaatiot tekevät paljon yhteistyötä rahoitusten lanseeraamisessa. Nykyistä roolijakoa hän ei lähtisi muuttamaan.

– Käymme tiiviisti keskustelua, että emme tee päällekkäistä työtä ja voimme tarjota tukea innovaatioketjun jokaiseen kohtaan.

Innovaatioita tarvitaan esimerkiksi digitalisaatioon ja kiertotalouteen

Business Finlandin vuosi 2022 piti sisällään onnistumisia: 17 prosenttiyksiköllä, ja uusia Veturi-hankkeita käynnistyi seitsemän. Kopola muistuttaa, että yliopistotkin hyötyvät kyseisestä rahoitusmuodosta, koska se kokoaa ympärilleen ekosysteemejä.

– Nykyisten Veturien yhteistyöhankkeista on satanut yliopistoille 100 miljoonaa euroa kumppanirahoitusta.

Innovaatiorahoitusta Business Finland jakoi vuonna 2022 yhteensä 627 miljoonaa euroa, josta yliopistot saivat suoraan noin 80 miljoonaa ja Helsingin yliopisto 7,4 miljoonaa.

Kopola laskee, että yliopistoille suuntautui noin viidennes kaikesta Business Finlandin TKI-rahoituksesta, kun mukaan lasketaan myös yritysrahoituksen kautta kertyvät summat. Hän pitää sitä hyvänä saavutuksena. Helsingin yliopiston osuus yliopistojen TKI-potista on ollut 10 prosentin molemmin puolin.

Syksyn 2022 -haussa Helsingin yliopiston ehdokkaista nappasi rahoituksen , mikä oli ennätysmäärä. Kopola näkee, että Business Finlandin tehtävä on rahoittaa juuri tällaista rohkeaa ideoiden testaamista, joka ei pelkän yksityisen rahan turvin etenisi.

– Siinä on hyvä, että valtio on mukana jakamassa riskiä.

Jatkossa yritysten ja tutkijoiden yhteistyötä viitoittavat : digitalisaatio, terveys, energia, kiertotalous ja immersiiviset kokemukset. Business Finland arvioi, että niille syntyy lähivuosina merkittävää liiketoimintaa. Tavoite onkin ohjata näille alueille noin puolet kaikesta innovaatiorahoituksesta.

Yritysyhteistyö rikastuttaa myös tutkimusta

Kopola näkee, että Business Finlandilla on tärkeä rooli verkostojen rakentajana. Hän huomauttaa, että monessa muussa maassa ei ole vastaavaa valtiollista toimijaa eikä esimerkiksi Co-Innovationin kaltaisia rahoituksia, vaan yritykset ja yliopistot kilpailevat keskenään. Suomi sen sijaan on luottamusyhteiskunta, jossa TKI-toimijatkin tietävät toisensa – ja tätä valttikorttia kannattaisi hyödyntää.

– Siitä voi syntyä meille kilpailuetu.

Kopola ajattelee, että yhteiset projektit elinkeinoelämän kanssa eivät köyhdytä akateemista maailmaa vaan voivat antaa tutkijoille arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, mitä markkinoilla tapahtuu. Tieteen autonomiasta on tietysti tärkeää pitää kiinni jatkossakin.

– Mutta siihen voi tulla lisäksi yritysyhteistyötä, joka rikastuttaa yliopistoa.