Helsingin yliopiston lehtorit ry:n puheenjohtaja Inkeri Ruokosen puhe Helsingin yliopiston lukuvuoden 2017–2018 avajaisissa 4.9.2017

Henkilöstön puheenvuoro: Inkeri Ruokonen, Helsingin yliopiston lehtorit ry 
 
Arvoisat kansleri ja rehtori, hyvä yliopistoväki ja yliopistomme ystävät, Mina damer och herrar, ladies and gentlemen 

Olemme jälleen aloittamassa uutta lukuvuotta. Tällä kertaa monia uudistettuja polkuja kulkien. Yliopistossamme viime lukuvuonna aloitettujen muutosten kynnyksellä olemme nyt uuden alussa. Tieteen ja taiteen ytimessä on aina ollut ja tulee olemaan pyrkimys uuden löytämiseen, ihmettelyyn ja luovaan ajatteluun. Aloittamamme työ jatkaa edeltävien tutkijoiden ja ajattelijoiden tutkimus- ja opetustehtävää sitä kriittisesti tarkastellen, siitä oppien ja sitä uudistaen. 

Yliopiston toimintarakenteet ovat uudistuneet ja niitä on suunniteltu ja käynnistetty tiedekunnissa, koulutusohjelmissa ja yliopistopalvelujen (YPA) toiminnoissa. Koko yliopiston henkilöstö on ollut kovilla monien yhtäaikaisten suurten kokonaisuudistusten suunnittelussa. Toimeenpanovaihe on toteutettu heti rankan säästötoimenpidevuoden jälkeen. Ilman kaikkien yliopistolaisten kovaa työtä ja yhteen hiileen puhaltamisen henkeä emme olisi selvinneet tämän lukuvuoden alkuun näinkin hyvin tässä nopeassa muutosaikataulussa. Muutoksiin liittyy aina myös muutoskritiikkiä.

Etenkin yliopistomaailmassa kriittinen ajattelu on yksi tiedettä ja yliopiston toimintaa eteenpäin vievä ja tarpeellinen voimavara. Kun sitä herkällä korvalla kuunnellaan ja etsitään parhaita ratkaisuja rakentavalla tavalla, löydetään keinoja, jotka vievät ajattelua ja käytännön toiminnallisia ratkaisuja eteenpäin. Esimerkkinä tällaisesta kuulemisesta voidaan mainita johtosäännön uudistustyöhön kuuluneet tiedekuntien ja kollegion kuulemiset viime keväältä. Yliopisto on meille jokaiselle tärkeä yhteisö, jonka rakentamiseen koko henkilöstö ja opiskelijat haluavat innolla paneutua, mutta siihen olisi hyvä varata myös voimavaroja. Demokraattisen yliopistoyhteisön periaatteiden vaaliminen on yksi tärkeimmistä yhteisöllisen hyvinvoinnin tekijöistä jatkossakin.  

Yliopistokoulutus on suurin yhteiskuntaa ja maailmaa muuttava voimavara ja sen uudistamiseksi ovat tänä syksynä käynnistymässä ensimmäistä kertaa niin sanotun ”Ison pyörän” mukaiset uudet kandi- maisteri- ja tohtoriohjelmat. Hyvä yhteistyö tiedekuntien, koulutusohjelmien ja yliopistopalvelujen välillä on ollut kaiken suunnittelun lähtökohta ja ainut mahdollistaja. Tämä suuri uudistus ikään kuin putosi syliimme ja siihen kohdistuu nyt monenlaisia odotuksia. Henkilöstö on se, joka antaa kasvot koulutusohjelmille ja kohtaa sinne tulevat uudet opiskelijat. Nyt on tärkeä kuulla opiskelijoilta ja henkilöstöltä miten odotukset toteutuvat ja millaisia välttämättömiä korjausliikkeitä mahdollisesti tarvitaan koulutusohjelmien edelleen kehittämiseksi. Tulevaisuudessa on arvioitava kuinka tämä uuden mallin mukainen yliopistotutkinto hyödyntää valmistuneiden parempaa työllistymistä opintojen jälkeen ja miten täydennyskoulutuksella voidaan tukea alati muuttuvia työelämän tarpeita.  

Tutkintorakenneuudistuksen myötä yliopistostamme on tarkoitus tehdä kansallisesti ja kansainvälisesti yhä korkeatasoisempi ja houkuttelevampi opiskelupaikka. Täällä kehitetään uusimpia opetusmenetelmiä ja akateemiseen opiskeluun innostavia ja sitouttavia oppimisen muotoja. Ilolla voidaankin todeta, että suomen- ja ruotsinkielisten koulutusohjelmien ohella nyt syksyllä alkaviin uudistettuihin kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapuu opiskelijoita jopa 46 maasta, eniten Kiinasta. Lisäksi Helsingin yliopistossa opiskelee vuosittain noin 1200 vaihto-opiskelijaa yli kolme kuukautta kestävissä ohjelmissa. Myös viime lukuvuoden aikana vuoden tauolla ollut kansainvälinen kesäkoulu Helsinki Summer School kokosi nyt elokuussa sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita yliopistomme kiintoisille kesäkursseille. Samalla on pohdittava mitä kansainvälistyminen merkitsee henkilöstölle, mitä suomenkielisille opiskelijoille? Minkälaisena voimavarana kansainvälistyminen voidaan nähdä? Toivottavasti kansainväliset opiskelijat ja henkilöstö kokevat tässä yliopistossa jotain ainutlaatuista, josta syntyy myös henkilökohtaisia suhteita Helsinkiin ja Suomeen. 

Universitetet är inte ett privat företag. Det har som uppgift att producera resultat för hela landet och världen. Därför uppmanar vi våra regeringen i framtiden att skapa de nödvändiga förutsättningarna for att skapa en forskning och högre utbildning av högsta internationella kvalitet. Så att principen om den akademiska friheten ska genomsyra både forskning och utbildning. Forskare, lärare och docktorander måste kunna välja fritt deras forskningsproblem och publicera resultat utan rädsla. Det är viktigt att vårt universitet görs jämställd med etnisk, geografisk och sosioekonomisk variation både bland studenter och bland akademisk personal. Det nationella systemet för finansiering av forskning och forskningbaserad undervisning måste vara långsiktigt och understödja det övergripande målet om fritt sökande efter ny kunskap. Forskning och undervisning ska i alla sammanhang vara integrerad. Vi är mycket tacksamma för att under de senaste åren har Helsingfors universitet fått flera donationer riktade också till utbildningsområdet pedagogik och lärarutbildning. 

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina yliopistoväen asiantuntemusta arvostettiin vastaperustetun valtion taholta ja yliopistolaisilla oli keskeinen rooli kansallisvaltion ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Kansainvälisillä verkostoillaan ja tutkimustiedoillaan yliopiston henkilöstö edisti vastasyntyneen Suomen talouselämän kehitystä ja kansainvälistymistä.  Yliopistolaiset osallistuivat aktiivisesti poliittiseen päätöksen tekoon ja tasa-arvopyrkimyksiin. Tästä yhteisponnistuksesta ja innosta alkoi myös Helsingin yliopiston tieteellisen tutkimustason nousu eurooppalaisen huipputason yliopistoksi, josta monet yliopistomme Nobel-palkitut ovat esimerkkinä. Yliopistomme on kasvanut noista ajoista suureksi ja monitieteiseksi maailman huippuyliopistoksi, joka tutkimuksessaan ja koulutuksessaan edelleen tarttuu hakemaan ratkaisuja yhteiskuntamme ja globaalin maailman haasteisiin, totuutta kunnioittaen ja parhainta ratkaisua etsien. Tänä päivänä jokaisella suomalaisella on sukupuolesta, kansallisuudesta, asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta parhaimmillaan mahdollisuus edetä opinpolullaan yliopistoon ja siellä akateemisesti korkeimpaan tutkintoon asti.  Maamme poliittisilta päätöksentekijöiltä toivoisi edelleen samaa yliopistojen työn ja tutkimustiedon arvostusta kuin itsenäisen maamme historian alkuvuosina.

Yliopiston rakenteiden muuttuessa muuttuvat myös johtamisen tavat. Yliopistotyöantajan ja henkilöstön välisiä sopimuksia on nyt valitettavasti irtisanottu. Henkilöstöjärjestönä tahdomme, että yliopistossamme kehitetään edelleen aitoa neuvottelun, kuulemisen ja sopimisen kulttuuria pohjoismaisen demokratian hengessä. Henkilöstönä toivomme, että yhteistoiminnan aito henki näkyy edelleen yliopistossamme kaikessa toiminnassa.  

Today we have 11 faculties and 35 000 students in our university. Today’s students will be solving tomorrow’s challenges. In our strategic plan there is focus on the students. Together with them we teachers and researchers and other university staff want to develop competitive degree programmes and degrees of broader scope than before. Our common aim is to create new learning environments and methods which engage learning and give students opportunities to participate in research from the beginning. Students have always been in focus for university teachers, but also teaching needs more resources for better individual supervising and guiding possibilities. In this work Teachers Academy is promoting the status of university teaching and improving the quality of learning among students. The members meet regularly during the academic year to share their pedagogical innovations, and to learn about the development of teaching and learning in other units, and to tackle important issues together. University pedagogical studies, collegial support and sharing are essential for future development of our university. 

Yliopistomme koko henkilöstö on tehnyt töitä kuormittavissa olosuhteissa ja onnistunut kiitettävästi kantamaan vastuuta uudistuksista ja palveluista. Hyvää yhteishenkeä tarvitaan nyt myös niissä tilanteissa, joissa opettajat, tutkijat ja palvelut yhdessä paikkaavat ja korjaavat kiireisessä aikataulussa toteutettujen uudistusten aukkoja ja vastaavat opiskelijoiden moniin kysymyksiin. 

Kohtaaminen, kuuntelu, luottamus ja avoin keskustelu ovat olennaisia työyhteisön kehitykselle. Luottamus ja hyvä yhteishenki rakentuvat arjen vuorovaikutuksen kautta. Rakenteet eivät luo yhteisöllisyyttä vaan yhteisöllisyys rakentuu, kun sitoudumme yhdessä työskentelemään yhteisen yliopistollisen tehtävämme eteen kukin omassa työtehtävässämme.

Onnistuneesta työstä on tärkeä saada positiivista palautetta sekä vertaisilta että johtajiltakin. Avoimen, kannustavan ja turvallisen ilmapiirin luominen ja toisen arvostaminen edistää jokaisen yliopistossa työskentelevän ja opiskelevan hyvinvointia ja oppimista. Jokainen onnistunut ja myös epäonnistunut työskentelytilanne tuottaa sivutuotteena aina erilaista oppimista kaikille osallisille. Oppiminen on vuorovaikutusta ja samalla se on yksi yliopistomme tärkeimmistä tuottavuutta lisäävistä tekijöistä. Yhteistyössä eteenpäin katsova ja toisiamme kannustava asenne on ratkaisevaa edistykselle.  

Me olemme yliopisto ja yhteinen tehtävämme on suuri. Nelson Mandela kirjoitti aikanaan: ”Koulutus on voimakkain ase, jota voi käyttää maailman muuttamiseen.”  Työskennelkäämme tänäkin lukuvuonna yhteisvoimin paremman maailman ja tulevaisuuden eteen.  

Toivotan teille hyvää ja menestyksekästä lukuvuotta.