Tutkijoiden yö perjantaina 29.9. 2023 – tervetuloa mukaan!

Helsingin yliopiston Tutkijoiden yössä pääset tutustumaan tieteeseen ja tutkijoihimme paitsi illalla Observatoriolla myös päivällä Helsingin keskustan, Kumpulan, Meilahden ja Viikin kampusten työpajoissa.

Tutkijoiden yö on vuotuinen tiedetapahtuma, jossa tutkijat ympäri Eurooppaa avaavat kammioidensa ja laboratorioidensa ovet suurelle yleisölle eli lapsille, nuorille ja aikuisille – aivan kaikille tiedonjanoisille.

Helsingin yliopiston tarjoamaan päiväohjelmaan kampuksille on ilmoittautumiset päiväkoti- tai esikouluryhmille, peruskoululuokille ja toisen asteen oppilaitosryhmille. Iltaohjelmaan Observatoriolla on vapaa pääsy, ei ilmoittautumista. Ohjelma on maksutonta.

Tervetuloa tieteen ja tutkimuksen äärelle!

Ohjelma 2023

Päivällä: Keskustan, Kumpulan, Meilahden ja Viikin kampukset

Kampusten työpajoissa päivällä 29.9.2023 lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan tutkijoiden työhön ja tiloihin Helsingin yliopiston neljällä kampuksella.

Kumpulassa tutustutaan geotieteiden ja maantieteen maailmaan, auringon toimintaan revontulineen ja lisäksi kemiaan neljässä eri työpajassa: Suolaa ja selluloosaa, Karkkeja ja lasereita, Valon ja aineen vuorovaikutus sekä NMR-spektroskopia tutuksi.

Meilahdessa tutustutaan syöpätutkimukseen, Viikissä eläinten varoitusväreihin ja keskustakampuksella voimaannuttaviin voiman paikkoihin.

Ilmoita päiväkoti-, koululais- tai oppilaitosryhmäsi mukaan haluamaasi työpajaan viimeistään 22.9.2023 lomakkeilla:

Työpajat ovat maksuttomia. 

Illalla: Tiedemuseo Liekin observatorio

Observatorion Tutkijoiden yössä 29.9.2023 klo 17–20 kuka tahansa pääsee tutustumaan tieteen ihmeelliseen maailmaan tutkijoiden vetämissä pisteissä. Pysyvässä näyttelyssä voit lisäksi sukeltaa maailmankaikkeudenkin saloihin.

Observatorion ohjelma ja näyttelyt ovat avoinna kaikille ja maksuttomia. Niihin ei ole ilmoittautumista.

Osoite: Kopernikuksentie 1. 

Observatoriossa pääset tutustumaan eri pisteisiin: 

Ilmastonmuutos ja metsät

Miten ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat metsiin, metsien hiilensidontaan ja niissä asuviin eliöihin? Entä onko puunkäytöllä osana kestävää rakentamista vaikutusta ihmisten koettuun ja mitattavaan hyvinvointiin? Tällä pisteellä pääset tekemään metaani- ja hiilidioksidimittauksia, halaamaan erilaisia puita ja selvittämään, mikä on oma suosikkipuusi. Observatorion ulkopuolella järjestettävillä kierroksilla pääset tarkkailemaan ihmissilmälle näkymätöntä puiden lehtien tuottamaa valoa, josta voidaan päätellä miten puut voivat. Tarjolla on myös tietoa erilaisista metsien hyönteisistä sekä niiden salaisesta sosiaalisesta elämästä, hyönteisten tarkastelua mikroskoopin avulla, hyönteisten syömäjälkien opettelua sekä salapoliisitehtävä, jossa opit pölyttäjien värinäöstä ja käyttäytymisestä UV-lamppujen avulla. Nämä aktiviteetit sopivat niin lapsille kuin aikuisillekin!

Järjestäjä: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, metsätieteiden osasto, Tiedekasvatusprojekti Evoluutiopajat

Suomen muinaiset tulivuoret

Mitä tarinoita kivet kertovat suomalaisista tulivuorista? Tutustu kiviin, jotka ovat muinoin purkautuneet tulivuorista ja kuule niistä muitakin mielenkiintoisia puolia. Esillä mm. kolmiulotteinen tulivuorimalli. Ja mikroskoopilla voit kurkistaa kiven sisään!

Järjestäjä: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, geotieteiden ja maantieteen osasto, "Suomen muinaiset tulivuoret"-tietokirjaprojekti (www.tulivuoret.net)

Mikä on sinun voiman paikkasi ja mikä tekee siitä sellaisen?

Työpajassa keskustelemme meille tärkeistä paikoista kuvien ja postikorttien innoittamana. Pohdimme, mitkä tekijät ympäristössä voimaannuttavat ja miten voiman paikkojen merkitys näkyy arjessamme.

Työpajat alkavat klo 17.15, 18.15 ja 19.15, ja ne kestävät noin puoli tuntia. Työpajojen välissä voit tulla tutustumaan hankkeeseemme, kertomaan omasta voiman paikastasi ja keskustelemaan tutkijoidemme kanssa. Voit halutessasi ottaa työpajaan mukaan kuvan tai muiston omasta voiman paikastasi, mutta se ei ole välttämätöntä.

Järjestäjä: Humanistinen tiedekunta, suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto sekä kulttuurien osasto

Matka-aika-matriisi

Kuinka helppoa on liikkua pääkaupunkiseudulla? Mikä vaikuttaa eri kulkutapojen matka-aikoihin? Onko kaupunginosien välillä eroja? Pääseekö jokainen helsinkiläinen ruokakauppaan, puistoon ja kirjastoon 15 minuutin kävelymatkalla? Entä tavoittaako Kansallisteatterin helpoimmin metrolla, autolla vai polkupyörällä? Jos pyöräilen töihin, pääsenkö kulkemaan vihreämpää reittiä ja voinko välttää meluisia teitä ja ilmansaasteita? Onko pääkaupunkiseudun liikenne mahdollista järjestää niin, että kaikkien arkiset matkat toimivat hyvin ja helposti?

Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joihin voi vastata pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisin avulla. Tutustu tähän juuri päivitettyyn tietotuotteeseen interaktiivisten karttojen avulla, opi käyttämään matriisia oman asuinalueesi ymmärtämiseen ja opi, miten matka-aikamatriisi voidaan laskea muille alueille! Tule siis kokeilemaan ja keskustelemaan kanssamme jokapäiväisen liikkumisen laadusta!

Järjestäjä: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, geotieteiden ja maantieteen osasto

Kiihdytin hiukkasen

Mitä hiukkauskiihdyttimet ovat? Lineaarikiihdytin kestomagneettien avulla: kokeile itse miten “hiukkanen” kiihtyy.

Säteilyn mittaaminen Miten säteilyä voidaan havaita?

  • Sumukammio
    Näe omin silmin säteilyä: sumukammio on ionisoivaa säteilyä havaitseva ilmaisin, jossa hiukkasten liike näkyy sumussa jälkinä. Tule itse katsomaan jälkiä ja kuulemaan tutkijalta mistä ne jäljet oikein kertovat.
  • Kaasutäytteiset ilmaisimet
    GEM-ilmaisin: tule katsomaan minkänäköisiä ilmaisimia HIPin Ilmaisinlaboratoriossa on tehty.
    Juomatölkistä säteilynilmaisin: tule katsomaan miten tavallisesta juomatölkistä tehty ilmaisin toimii ihan käytännössä.
  • Tuikeilmaisimet
    Kun ionisoiva hiukkanen kulkee tuikeilmaisinmateriaalin läpi, se vuorovaikuttaa materiaalin kanssa ja saa sen emittoimaan valoa, jota voidaan sitten havaita valomonistinputkella ja laskurielektroniikalla.
  • Puolijohdeilmaisimet
    Ilmaisinlaboratoriossa tutkitaan, kehitetään ja rakennetaan puolijohdeilmaisimia muun muassa Cernin CMS-kokeeseen. Tule katsomaan miltä ne näyttävät.

Mitä kokeellisen hiukkasfysiikan taustalla on? Tule kuulemaan mitä teoreettinen fyysikko oikein tekee ja kysymään mikä on mm. standardimalli.

Hiukkasvisailu Kun olet tutustunut hiukkasfysiikan maailmaan, pääset vastailemaan muutamaan kysymykseen pienen visailun merkeissä.

Järjestäjä: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikan tutkimuslaitos (HIP)