Tutkijat suosittavat: suomalaista ilmasto-opetusta on kehitettävä kaikilla koulutusasteilla

Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat julkaisseet politiikkasuositukset, jotka ottavat kantaa ilmasto-osaamisen puutteisiin ja suosittelevat tapoja, joilla kansalaisten ilmasto-osaamista voidaan parantaa. 

Koulutuksen järjestäjille ja työelämätoimijoille suunnatut suositukset perustuvat , joka on tutkinut koulujärjestelmän valmiuksia opettaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Suositukset tukevat Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. 

Suositukset käsittelevät kolmea teemaa:

1. Päättäjät ja työelämässä olevat tarvitsevat parempaa ilmasto-osaamista

Tutkijat suosittelevat työelämässä ja päättävissä asemissa oleville ilmasto-osaamisen päivittämistä. Yksi mahdollisuus on , joka on suunnattu kaikilla toimialoilla työskenteleville. 

– Emme voi odottaa kymmentä vuotta, että nuorista kasvaa ratkaisijoita. Ilmastokriisi on käsillä nyt, joten työelämässä olevien ja päättäjien pitää päivittää osaamistaan. Ratkaisevat päätökset tehdään nyt, sanoo ClimComp-hankkeen koordinaattori, ilmakehätieteiden yliopistonlehtori  Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus ista.

Päätöksenteossa tulee käyttää tukena monipuolisia, avoimia ilmastoaineistoja ja niiden käsittelyä helpottavia työkaluja. Tällainen on esimerkiksi , jota voidaan käyttää opetuksessa eri koulutusasteilla. Käytön alkuun pääsee esimerkiksi . 

2. Opetuksessa pitää huomioida myös arvot ja asenteet 

Nuoret joutuvat elämään ilmastonmuutoksen maailmassa halusivat tai eivät. He tarvitsevat tutkimukseen perustuvaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta, mutta myös arvo- ja tunnekasvatusta. Tutkijoiden mukaan ilmastomuutokseen liittyviä arvoja pitää tuoda myös luonnontieteiden opetukseen, jonne ne eivät perinteisesti ole kuuluneet.

– Arvot kuuluvat myös luonnontieteisiin, koska ne ohjaavat kaikkea toimintaamme niin arkielämässä kuin pitkän tähtäimen suunnitelmissa, Laura Riuttanen sanoo.

Kaikkia nuoria ilmastoasiat eivät kiinnosta, mutta ilmastonmuutoksen seuraukset koskettavat myös heitä. Siksi opetuksessa on otettava huomioon erilaiset oppijat. Opetuksessa voi käyttää perusopetuksen yläluokilla ja toisella asteella tutkimukseen perustuvaa , joka havainnollistaa erilaisia ilmastorooleja.

3. Koulutuksen rakenteita pitää muokata ja opettajia auttaa onnistumaan

Tutkijoiden mukaan ilmastokasvatuksen tulee kattaa koko koulutuspolku perusopetuksesta korkeakouluun ja jatkuvaan oppimiseen. 

– Ilmastokasvatus vaatii tieteidenvälistä lähestymistapaa ja eri aineiden opettajien työskentelyä yhdessä. Tutkijoiden ja opettajien yhteistyö auttaa opettajia suunnittelemaan ilmastokasvatusta. Projektioppiminen on tutkitusti tehokas ilmastokasvatuksen lähestymistapa, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori  Helsingin yliopistosta. 

ClimComp-hankkeen tutkijoiden mukaan nykyisissä kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa ilmastokasvatus on otettu huomioon, mutta koulujen tasolla ilmastokasvatuksen käytännöt vaihtelevat. Oppiainejakoinen koulu vaikeuttaa ilmastokasvatusta, koska ilmastoasiat eivät noudata tieteenalarajoja. 

Politiikkasuositusten mukaan esimerkiksi projektioppiminen sekä ratkaisujen ideoiminen innostavat oppilaita oppimaan ilmastonmuutoksesta ja sen hidastamisesta. Näitä pedagogisia malleja on otettava käyttöön jo opettajien peruskoulutuksessa.

Myös työssä olevia opettajia pitää tukea ilmastokasvatuksen suunnittelussa ja järjestämisessä hyvällä pedagogisella johtamisella ja oppivan yhteisön malleilla koulun tasolla.