Tuntematon kastemato

Koululaiset eri puolilla Suomea auttavat tutkijoita selvittämään, mitä matoja maasta löytyy.

Jos haluaa tietää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maan alla, kannattaa tutkia kastematoja, toteaa biologian akatemiatutkija Mar Cabeza.

Cabeza on aiemmin selvittänyt ilmastonmuutoksen seurauksia lintujen ja nisäkkäiden levinneisyyden kannalta. Kastemato on hänelle uusi tutkimuskohde, mutta monessa mielessä hyvä sellainen. Matoja on helppo kerätä ja analysoida. Koska ne lisääntyvät nopeasti, lämmön vaikutukset niiden populaatioon ovat havaittavissa melko pian.

Madot muuttavat maaperän rakennetta ja aluskasvillisuutta, mutta niistä tiedetään hämmästyttävän vähän. Cabezan ryhmä aloitti tiedon keräämisen siitä, mitä matoja Suomessa on ja missä ne elävät. Matokartoituksesta vastaava tutkijatohtori Erin Cameron kiersi aluksi tutkimusasemilla keräämässä näytteitä.

— Yksi ihminen lapion kanssa ei millään ehdi käydä läpi koko maata. Siksi aloitimme yhteistyön koulujen kanssa, Cabeza kertoo.

DNA:ta vanupuikolla

Tänä syksynä yli sadan koulun oppilaat eri puolilla Suomea keräävät lieronäytteitä tutkijoiden tarpeisiin. Madot houkutellaan pintaan sinappivedellä ja sen jälkeen oppilaat pyyhkivät niiden pintaa vanupuikolla saadakseen DNA-näytteen. Lisäksi he kirjaavat mobiilisovellukseen löytöpaikan koordinaatit ja olosuhteet.

Suurin osa nuorista tutkijoista on 12–13-vuotiaita, mutta mukana on myös lukiolaisia. Lapsia ei haluttu pyytää vahingoittamaan matoja, joten näytteen ottoon valittiin menetelmä, jonka jälkeen madot luikertelevat tiehensä hyvässä kunnossa.

Cabezan mukaan sekä lapset että tutkijat oppivat paljon.

— Koordinointi oli kovaa työtä, mutta se kannatti. Haluan ehdottomasti jatkaa tätä. Minusta yliopisto voisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä peruskoulujen kanssa.

matoseuranta.it.helsinki.fi

Teksti on julkaistu Kentältä-palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/08/16.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.

Tilaa ja rakastu tieteeseen.