Maapallon kasvava ja paikasta toiseen muuttava väestö tarvitsee puhdasta ilmaa, raikasta vettä, ravitsevaa ruokaa ja energiaa. Mutta mitä maapallolla tapahtuukaan: ruoka ja vesi eivät riitä, ilma saastuu, ilmasto muuttuu, luonnon monimuotoisuus vähenee, ympäristö kemikalisoituu, vesistöt ja metsät happamoituvat, globaalit epidemiat lisääntyvät, energia ei riitä.
Nämä globaalit haasteet kytkeytyvät toisiinsa, niitä ei voi ratkaista yksitellen. Ratkaisut eivät synny yksittäisen tutkijan, tutkimusryhmän, tieteenalan tai kansakunnan työllä. Tarvitsemme selkeän vision, kansainvälistä yhteistyötä sekä rajat ylittävää monitieteistä tutkimusta, joka perustuu syvälliseen perustieteiden osaamiseen.
Arktinen alue muuttuu nopeasti. Sen ja siihen läheisesti kytkeytyvän boreaalisen vyöhykkeen muutoksia tutkiva Pan Eurasian Experiment eli PEEX-ohjelma alkoi Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen johdolla vuonna 2012. Mukana on lähes sata tutkimuslaitosta ja yliopistoa Venäjältä, Kiinasta, EU-maista ja Pohjois-Amerikasta. Ohjelma on erinomainen esimerkki tiedediplomatiasta.
Arktinen ja boreaalinen alue on erittäin tärkeä luonnonvarojensa takia. Miten ne hyödynnetään vai hyödynnetäänkö? Onko alue jatkossa hiilinielu vai -lähde? Mitä tapahtuu ikiroudalle, entä metaanille? Kuinka nopeasti arktinen alue vihertyy? Laajentuuko boreaalinen metsä ja sitä kautta aerosolihiukkasten tuotto? Miten nopeasti Jäämeri sulaa, entä syntyykö merkittävä laivareitti Aasiaan? Kysymyksiä riittää.
Luotettavaa tietoa alueelta tarvitaan ripeästi. Siksi PEEX-ohjelman eräs tavoite on rakentaa jatkuvatoiminen mittausverkosto, jonka data olisi avoimesti käytössä. Verkoston esikuva on ympäristö- ja ilmakehätutkimuksen havaintoasemien lippulaiva, Hyytiälässä toimiva SMEAR II.
Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuussa. Kautemme aikana pystymme hyödyntämään tutkimuksen johtoasemaamme yhteiseksi hyväksi: voimme edistää tiedediplomatiaa, avointa tiedettä ja ratkaisuja, jotka auttavat luotettavan, monipuolisen datan saamista arktiselta ja boreaaliselta alueelta.
Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/04/17.
Aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala, Julkaisut, projektit, aktiviteetit, Twitter: @MarkkuKulmala1
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.