Syntyykö arktiselle alueelle uusia hiilinieluja?

Ilmaston lämpeneminen voi johtaa suokasvillisuuden leviämiseen arktiselle alueelle. Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt Huippuvuorilla merkkejä ”esiturpeesta”, joka voi olla alku uusille soille.

Kansainvälinen tutkimusryhmä kairasi vuonna 2018 Norjaan kuuluvilla Huippuvuorilla maata kolmella eri alueella Isfjordenin ympärillä. Kairatuissa kohdissa toistui sama ilmiö: mineraalimaan päällä on ohut kerros orgaanista materiaalia. Tässä kerroksessa on siis paljon ilmakehästä pois yhteytettyä hiiltä.

Tällaisia arktisissa, lämmenneissä ilmasto-olosuhteissa kertyneitä lähinnä sammalista muodostuvia orgaanisia maakerrostumia Helsingin yliopiston tutkijan Minna Välirannan johtama tutkimusryhmä kutsuu nimellä ”proto-peat”, jonka voisi suomentaa esiturpeeksi.

– Se ei ole vielä turvetta sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta voisi sanoa, että se on turpeen muodostumisen alkutilanne, kuvailee Minna Väliranta bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimusryhmään kuuluvat myös hänen väitöskirjatutkijansa Teemu Juselius ja Sanna Piilo.

"Esiturve"-kerrostumat kiinnostavat kansainvälisesti laajemminkin. Väliranta on mukana isommassa projektissa, jota rahoittaa Britanniassa Suomen Akatemiaa vastaava NERC eli Natural Environment Research Council. Hankkeessa tutkitaan juuri samaa ilmiötä, eli onko ilmaston lämpeneminen jo johtanut suokasvillisuuden leviämiseen arktiselle alueelle. Tämä kasvillisuuden leviäminen on osa isompaa ilmiötä nimeltä ”arctic greening”, jolla yleisesti viitataan arktisen alueen pusikoituminen, jossa putkilokasvit leviävät aiemmin kasveista vapaina olleille alueille.

– Jos tämä esiturvetta tuottava prosessi on laajamittaisesti käynnissä, pohjoiseen on mahdollisesti muodostumassa ennen arvaamaton hiilen varasto, eli ilmastonmuutosta hillitsevä kasviyhteisö. Tätä varastoa ei ole osattu ottaa mukaan ekosysteemien ja ilmakehän mallinnuksiin, sillä perinteisesti on ajateltu, että uusia soita ei synny, Väliranta toteaa.

Ilmasto-ekosysteemimallit kehittyvät koko ajan ja soiden vaikutus on vasta viime aikoina yritetty saada mukaan malleihin.

–  Voidaan sanoa, että uusien hiilinielujen löytyminen tuo mukaan uuden komponentin, joka tulee ottaa huomioon malleissa, jotta osaamme paremmin ennustaa ekosysteemien toimintaa lämpenevässä ilmastossa, Väliranta toteaa.

Lisätietoja