Suojelualueet eivät riitä turvaksi Suomen kotoperäisille nisäkkäille

Suomi on Euroopan metsäisin maa, mutta metsäalueemme eivät ole ehyitä. Metsien eheys heijastuu eliölajien tulevaisuuteen sekä hiilen ja veden kiertoon, biologi Francesca Malcangi sanoo.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2024.

Biologi Francesca Malcangi kulkee maastossa kaikkina vuodenaikoina. Kenttätyö sijoittuu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen yksityisten suomalaisten omistamiin metsiin, joista valtaosa on hoidettua talousmetsää.

Malcangin tutkimus käsittelee metsien ekologisen eheyden suhdetta keskisuurten ja suurten riistalajien lajikirjoon ja määrään. 

— Suojelualueet yksin eivät riitä turvaamaan hyvää elämää ja geneettistä monimuotoisuutta metsiemme kotoperäisille nisäkkäille. 

Metsäretkillä repussa kulkee muun muassa muistikortteja ja paristoja. Tutkimuksessa tärkeässä osassa ovat automaattiset riistakamerat, joiden tallenteita Malcangi tarkastelee kuudessakymmenessä eri kohteessa.

Puolet kameroista on sijoitettu ilmakuvista määritetyille potentiaalisille ekologisille käytäville, puolet niille johtaville ohjausalueille. Tyypillinen ekologinen käytävä on puustoinen kaistale peltojen ja teiden lomassa tai pensaikkoinen ojanvarsi viljelysten laidoilla.

Kotimaiset lajit kaipaavat eheitä metsiä

Valtalajina Etelä-Suomen metsäalueilla erottuu valkohäntäkauris.

— Kotimaiset metsälajit kuten susi, ilves ja metsäjänis suosivat eheitä metsäalueita, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen.

Ilmaston lämpeneminen on lisännyt suojaisten paikkojen merkitystä. Esimerkiksi hirvet etsiytyvät helteellä latvuspeitteen suojaan. 

Vieraslajit, vaikkapa supikoira, ja ihmisasutuksen läheisyydestä hyötyvät lajit, kuten rusakko ja kettu, pärjäävät paremmin sirpaleisissakin ympäristöissä. 

Malcangi kerää maastossa tietoa metsien rakennepiirteistä. Hän hyödyntää myös globaalia FLII-indeksiä, joka kuvaa metsien eheyden tilaa asteikolla 1–10. 

— Vaikka Suomi on Euroopan metsäisin maa, metsien eheyttä kuvaava indeksi on Jyväskylän eteläpuolisessa Suomessa keskiarvoltaan vain 2,76.

Metsien eheys heijastuu paitsi metsälajien tulevaisuuteen myös hiilensidontaan, veden kiertoon ja hapen tuotantoon. Lisäksi sillä on vaikutusta vaikkapa zoonoosien leviämiseen. 

— Tutkimukseni yhdistää ensimmäistä kertaa FLII:n ja havainnot kotimaisten metsälajien runsaudesta, Malcangi kertoo.

 

Jutun otsikko on vaihdettu 15.4.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Kuka?

Ekologian väitöskirjatutkija Francesca Malcangi Helsingin yliopistosta.

Mitä?

Tutkii metsien eheyden vaikutusta luonnonvaraisten nisäkkäiden määrään. 

Missä?

Lammin biologisella asemalla.