Roudassa uinuu mysteeri

Suurin uhka ikiroudan sulamisessa on sen ilmastonmuutosta ruokkiva voima, sanoo tuore akatemiatutkija Jenni Hultman.

Joka kesä jäästä paljastuu uutisaihetta. Viime suvena säikähdettiin Grönlannin jäänalisia ydinjätteitä ja Jamalin niemimaalla Siperiassa puhjennutta pernaruttoa. Tauti on vaatinut jo joidenkin ihmisten ja lukuisten porojen henget.

Pernaruttoitiöiden arvellaan ilmaantuneen 1940-luvulla kuolleen poron sulaneesta ruhosta. Jäiseen maahan on hankala kaivaa syvää kuoppaa.

Jäätyneessä, hapettomassa maaperässä uinuu runsaasti vanhoja mikrobeja, joista monen olemus ja ominaisuudet ovat vielä arvoitus. Sen huomasi mikrobiologian dosentti Jenni Hultman tutkiessaan muutama vuosi sitten Alaskan ikiroudasta kairattuja näytteitä. Hän löysi aiemmin tuntemattomien arkeonien DNA:ta ja viitteitä niiden aktiivisuudesta. Mikrobit olivat peräisin reilun kymmenen tuhannen vuoden takaa. 

– Ikiroudassa on paljon tieteelle uusia mikrobeja. Muutama vuosi sitten venäläistutkijat löysivät kymmeniä tuhansia vuosia vanhan tuntemattoman jättiläisviruksen Siperiasta.

Silti mikrobiologian tutkijaa kiinnostaa taudinaiheuttajia enemmän se, kuinka paljon sulavan ikiroudan mikrobit kiihdyttävät ilmastonmuutosta entisestään. 

– Sulavasta ikiroudasta voi syntyä olosuhteita, joissa mikrobit tuottavat erityisen paljon voimakkaita kasvihuonekaasuja, kuten metaania ja typpioksiduulia.

Jos ikirouta-alueelle syntyy märkiä soita, arktis alkaa tuottaa valtavasti kasvihuonekaasuja. Pohjoiseen ikiroutaan on sitoutunut enemmän hiiltä kuin koko maailman metsiin, ja arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia alueen pintakerroksesta on vaarassa sulaa vuosisadan loppuun mennessä.

Ilmastonmuutosta ennakoiva tutkimustieto pohjoisista metsistä ja soista lämpenevässä maailmassa kaipaakin tuekseen Hultmanin ja hänen kollegoittensa analyysia ikiroudan tutuista ja tuntemattomista mikrobeista.

Jenni Hultmanin haastattelu on julkaistu Ilmasto muuttaa kaiken -palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/06/16.
Jenni Hultman on yksi uusista akatemiatutkijasta

Suomen Akatemia on tehnyt tämänkeväiset päätöksensä uusista akatemiatutkijoista. Kokeneille tieteentekijöille tarkoitetulla akatemiatutkijan pestillä halutaan tarjota parhaille tutkijoille mahdollisuus syventyä työhön täysipäiväisesti ja pätevöityä näin ylimpiin asiantuntija- ja tiedetehtäviin. Viisivuotisen rahoituksen sai tänä vuonna kaikkiaan 66 hakijaa, joista yli kolmasosa työskentelee Helsingin yliopistossa.

Bio- ja ympäristötieteiden toimikunta myönsi rahoituksen 12 tutkijalle, joista neljä Helsingin yliopistoon; kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi 20 rahoitusta, joista yhdeksän Helsingin yliopistoon; luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi 22 uutta akatemiatutkijaa, joista seitsemän Helsingin yliopistosta; ja terveyden tutkimuksen toimikunta 12 akatemiatutkijaa, joista neljä Helsingin yliopistosta.

Arktisia mikrobiyhteisöjä tutkiva Jenni Hultman on yksi bio- ja ympäristötieteiden toimikunnalta myönteisen päätöksen saaneista hakijoista.

Helsingin yliopistoon myönnetyt rahoitukset:

Bio- ja ympäristötieteet

Henrike Hartung

Syntymän ja varhaiskehityksen aikainen stressi psykiatrisille sairauksille altistavana tekijänä: aivojen serotoniinijärjestelmän merkitys

Jussi Hepojoki

Pakoilu immuunipuolustukselta: Arenaviruksien ratkaisu jatkuvan infektion aikaansaamiseen ja lajirajojen ylitykseen?

Jenni Hultman, Twitter: @jennihultman

Arktisten mikrobiyhteisöjen rakenne ja toiminta sekä tuntemattomien toimintojen selvittäminen

Miia Mäkelä

Kasvibiomassan hajotuksen säätely valkolahottavilla kantasienillä

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus

Outi Hakola, Twitter: @outhak

Hyvää kuolemaa rakentamassa: saattohoito dokumenttielokuvissa

Josephine Hoegaerts, Twitter: @Singingarchives

Auktoriteetin ääni. Vallan ja identiteetin artikuloiminen Ranskan ja Ison-Britannian parlamenteissa 1830-1914

Tuukka Kauhanen

Toisen Samuelin kirjan Septuaginta

Hanna Konttinen

Psykososiaalisten tekijöiden yhteydet syömiskäyttäytymiseen, painonhallintaan ja elämänlaatuun — Yksilöllistetty terveellisen syömisen edistäminen

Fernando Losada Fraga

Euroopan velkayhteisö: muodostuminen, institutionalisaatio ja legitimaatio

Vili Lähteenmäki

Minuuden konstituutio kartesiolaisessa ja lockelaisessa ajattelussa

Sakari Saaritsa, Twitter: @SakariSaaritsa

Hyvän kehien takana: Inhimillisen kehityksen uutta taloushistoriaa Suomessa 1800- ja 1900 -luvulla

Oula Silvennoinen, Twitter: @oula_silver

Suomi ja Lopullinen ratkaisu: valtio, hallinto ja historiakulttuuri kansanmurhan periferiassa

Juraj Šimko

Joustava puhe: prosodisen vaihtelun valjastaminen

Terveyden tutkimus

Laura Kerosuo

Tutkimuksia neuroblastooman syntymekanismien selvittämiseksi kanan alkiomallia hyödyntäen

Antti Latvala

Ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöiden komorbiditeetti: Taustalla olevat mekanismit epidemiologisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa

Thomas McWilliams, Twitter: @tom_mcneuro

Mitofagia hermoston kehittymisessä, rappeutumisessa ja korjauksessa

Merja Voutilainen, Twitter: @MerjaVoutilain5

CDNF:n ja CDNF-johdannaisten tehon ja annostelun optimointi kokeellisissa ALS-tautimalleissa – kohti kliinisiä kokeita

Luonnontieteet ja tekniikka

Aljaz Godec

Aikakeskiarvoistava statistinen mekaniikka yksittäisten molekyylien dynamiikalle

Kirsi Mikkonen, Twitter: @KirsiSMikkonen

Sienipolysakkaridien uudelleenjärjestely bioyhteensopiviksi rajapinnoiksi

Heikki Nieminen

Ultraääniavusteinen ohutneulabiopsia - äänen ja kudoksen väliset vuorovaikutukset

Tuomas Orponen

Kvantitatiivinen suoristuvuus euklidisissa ja epäeuklidisissa avaruuksissa

Leena Salmela

Täydellisten ja tarkkojen biologisten sekvenssien rekonstruointi

Till Sawala, Twitter: @TillSawala

SIBELIUS - paikallisen maailmankaikkeuden simulaatiot

Tiina Sikanen, Twitter: @TiinaSikanen

Biotransformaatio mikrosirulla: Kemikaalien toksisuuden ja haittavaikutusten tutkiminen mikrofluidistiikan avulla in vitro