Roudassa uinuu mysteeri

Suurin uhka ikiroudan sulamisessa on sen ilmastonmuutosta ruokkiva voima, sanoo tuore akatemiatutkija Jenni Hultman.

Joka kesä jäästä paljastuu uutisaihetta. Viime suvena säikähdettiin Grönlannin jäänalisia ja Jamalin niemimaalla Siperiassa puhjennutta . Tauti on vaatinut jo joidenkin ihmisten ja lukuisten porojen henget.

Pernaruttoitiöiden arvellaan ilmaantuneen 1940-luvulla kuolleen poron sulaneesta ruhosta. Jäiseen maahan on hankala kaivaa syvää kuoppaa.

Jäätyneessä, hapettomassa maaperässä uinuu runsaasti vanhoja mikrobeja, joista monen olemus ja ominaisuudet ovat vielä arvoitus. Sen huomasi mikrobiologian dosentti tutkiessaan muutama vuosi sitten Alaskan ikiroudasta kairattuja näytteitä. Hän löysi aiemmin tuntemattomien arkeonien DNA:ta ja viitteitä niiden aktiivisuudesta. Mikrobit olivat peräisin reilun kymmenen tuhannen vuoden takaa. 

– Ikiroudassa on paljon tieteelle uusia mikrobeja. Muutama vuosi sitten venäläistutkijat löysivät kymmeniä tuhansia vuosia vanhan tuntemattoman jättiläisviruksen Siperiasta.

Silti mikrobiologian tutkijaa kiinnostaa taudinaiheuttajia enemmän se, kuinka paljon sulavan ikiroudan mikrobit kiihdyttävät ilmastonmuutosta entisestään. 

– Sulavasta ikiroudasta voi syntyä olosuhteita, joissa mikrobit tuottavat erityisen paljon voimakkaita kasvihuonekaasuja, kuten metaania ja typpioksiduulia.

Jos ikirouta-alueelle syntyy märkiä soita, arktis alkaa tuottaa valtavasti kasvihuonekaasuja. Pohjoiseen ikiroutaan on sitoutunut enemmän hiiltä kuin koko maailman metsiin, ja arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia alueen pintakerroksesta on vaarassa sulaa vuosisadan loppuun mennessä.

Ilmastonmuutosta ennakoiva tutkimustieto pohjoisista metsistä ja soista lämpenevässä maailmassa kaipaakin tuekseen Hultmanin ja hänen kollegoittensa analyysia ikiroudan tutuista ja tuntemattomista mikrobeista.

Jenni Hultmanin haastattelu on julkaistu Ilmasto muuttaa kaiken -palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/06/16.
Jenni Hultman on yksi uusista akatemiatutkijasta

on tehnyt tämänkeväiset uusista akatemiatutkijoista. Kokeneille tieteentekijöille tarkoitetulla akatemiatutkijan pestillä halutaan tarjota parhaille tutkijoille mahdollisuus syventyä työhön täysipäiväisesti ja pätevöityä näin ylimpiin asiantuntija- ja tiedetehtäviin. Viisivuotisen rahoituksen sai tänä vuonna kaikkiaan 66 hakijaa, joista yli kolmasosa työskentelee Helsingin yliopistossa.

Bio- ja ympäristötieteiden toimikunta myönsi rahoituksen 12 tutkijalle, joista neljä Helsingin yliopistoon; kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi 20 rahoitusta, joista yhdeksän Helsingin yliopistoon; luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi 22 uutta akatemiatutkijaa, joista seitsemän Helsingin yliopistosta; ja terveyden tutkimuksen toimikunta 12 akatemiatutkijaa, joista neljä Helsingin yliopistosta.

Arktisia mikrobiyhteisöjä tutkiva Jenni Hultman on yksi bio- ja ympäristötieteiden toimikunnalta myönteisen päätöksen saaneista hakijoista.

Helsingin yliopistoon myönnetyt rahoitukset:



Syntymän ja varhaiskehityksen aikainen stressi psykiatrisille sairauksille altistavana tekijänä: aivojen serotoniinijärjestelmän merkitys



Pakoilu immuunipuolustukselta: Arenaviruksien ratkaisu jatkuvan infektion aikaansaamiseen ja lajirajojen ylitykseen?

, Twitter:

Arktisten mikrobiyhteisöjen rakenne ja toiminta sekä tuntemattomien toimintojen selvittäminen



Kasvibiomassan hajotuksen säätely valkolahottavilla kantasienillä

, Twitter:

Hyvää kuolemaa rakentamassa: saattohoito dokumenttielokuvissa

, Twitter:

Auktoriteetin ääni. Vallan ja identiteetin artikuloiminen Ranskan ja Ison-Britannian parlamenteissa 1830-1914



Toisen Samuelin kirjan Septuaginta



Psykososiaalisten tekijöiden yhteydet syömiskäyttäytymiseen, painonhallintaan ja elämänlaatuun — Yksilöllistetty terveellisen syömisen edistäminen



Euroopan velkayhteisö: muodostuminen, institutionalisaatio ja legitimaatio



Minuuden konstituutio kartesiolaisessa ja lockelaisessa ajattelussa

, Twitter:

Hyvän kehien takana: Inhimillisen kehityksen uutta taloushistoriaa Suomessa 1800- ja 1900 -luvulla

, Twitter:

Suomi ja Lopullinen ratkaisu: valtio, hallinto ja historiakulttuuri kansanmurhan periferiassa



Joustava puhe: prosodisen vaihtelun valjastaminen



Tutkimuksia neuroblastooman syntymekanismien selvittämiseksi kanan alkiomallia hyödyntäen



Ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöiden komorbiditeetti: Taustalla olevat mekanismit epidemiologisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa

Thomas McWilliams, Twitter:

Mitofagia hermoston kehittymisessä, rappeutumisessa ja korjauksessa

, Twitter:

CDNF:n ja CDNF-johdannaisten tehon ja annostelun optimointi kokeellisissa ALS-tautimalleissa – kohti kliinisiä kokeita



Aikakeskiarvoistava statistinen mekaniikka yksittäisten molekyylien dynamiikalle

, Twitter:

Sienipolysakkaridien uudelleenjärjestely bioyhteensopiviksi rajapinnoiksi



Ultraääniavusteinen ohutneulabiopsia - äänen ja kudoksen väliset vuorovaikutukset



Kvantitatiivinen suoristuvuus euklidisissa ja epäeuklidisissa avaruuksissa



Täydellisten ja tarkkojen biologisten sekvenssien rekonstruointi

, Twitter:

SIBELIUS - paikallisen maailmankaikkeuden simulaatiot

, Twitter:

Biotransformaatio mikrosirulla: Kemikaalien toksisuuden ja haittavaikutusten tutkiminen mikrofluidistiikan avulla in vitro