Lajien levinneisyysalueet ja runsaudet siirtyvät ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoiseen kohti napa-alueita. Uusi tutkimus osoittaa, että lintulajien talviaikaiset siirtymät kohti pohjoista vaihtelevat elinympäristötyyppien välillä. Voimakkaimmat siirtymät havaittiin peltoalueilla verrattuna metsä- ja kaupunkialueisiin. Vaikka vuosittainen vaihtelu lajien esiintymisessä voi olla huomattavaa, 81 lintulajin talviset levinneisyysalueet ovat tutkimuksen mukaan siirtyneet keskimäärin noin 40 kilometriä pohjoiseen 1990-luvulta lähtien.
Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että lumi vaikuttaa todennäköisesti lämpötilaa enemmän lajien esiintymisalueiden siirtymiseen. Lumipeite voi rajoittaa lintujen pääsyä ravintoon talvella, joten ilmastonmuutoksen aiheuttama lumipeitteen väheneminen voi aiheuttaa lajien runsauden siirtymiä.
– Lumipeite on kriittisempi tekijä avoimissa elinympäristöissä, kuten peltoaukeilla, joissa linnut ruokailevat maassa, kuin metsissä, joissa ravintoa löytyy puista, kertoo tutkija Laura Bosco Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Helsingin yliopistosta.
Suomessa lumipeite kasvaa tyypillisesti pohjoiseen ja itään päin, mutta yleisesti lumipeite on vähentynyt monilla alueilla. Vähentynyt lumipeite tarjoaa ravintoa talvehtiville linnuille. Kaiken kaikkiaan havaitut lajien siirtymät kohti koillista olivat voimakkaampia alueilla, missä lumipeite oli vähentynyt eniten viime vuosikymmeninä. Lajit reagoivat kuitenkin eri tavoin ilmastonmuutokseen riippuen niin lumiolosuhteista kuin missä elinympäristössä ne talvehtivat.
– Levinneisyysalueiden muutokset olivat voimakkaimpia lajeilla, jotka suosivat vähäistä lumimäärää tai lumipeitteen puuttumista, kuten keltasirkku ja varpunen. Sen sijaan lajit, jotka talvehtivat säännöllisesti paksulumisissa oloissa, kuten käpytikka ja töyhtötiainen, siirtyivät vähemmän, kertoo tutkija Purabi Deshpande Helsingin yliopistosta.
Aiempien tutkimusten perusteella
Tutkimus perustuu
Alkuperäinen julkaisu
Bosco, L., Xu, Y., Deshpande, P. et al. R