Tutkimuksessa Climate anxiety, pro-environmental action and wellbeing: antecedents and outcomes of negative emotional responses to climate change in 28 countries nuorten ahdistus ja huoli ilmastonmuutoksesta nousi odotetusti korkealle, erityisesti Suomessa, mutta tutkijoiden mukaan samaan aikaan toiminta, jolla ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja taklata, oli Suomessa voimakasta.
Tutkimukseen osallistui 28 maata. Yhteensä vastaajia oli 10963, joista suomalaisten osuus oli 633. Vastaajat olivat nuoria aikuisia ja yliopisto-opiskelijoita.
Suomessa oli vertailumaista lähes eniten huolta ja ahdistusta (2. ja 3. sija) mutta eniten positiivista toimintaa ympäristön hyväksi (1. sija).
– Toiminnalla hillitään ympäristönmuutosta, ja samalla moni näistä toiminnoista on myös energiaa säästävää, akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro kertoo.
– Se on erittäin positiivinen merkki erityisesti Suomessa, kun ajatellaan tätä hetkeä ja tulevaa talvea.
Huoli ja ahdistus motivoivat toimintaan
Salmela-Aron mukaan näyttäisi siltä, että Suomessa nuoret saavat hyödynnettyä ahdistuksen ja huolen ilmastonmuutoksesta toimintaan, jolla ilmastonmuutosta voidaan hillitä.
– Huolella ja ahdistuksella on siis myös hopeareunus.
Negatiiviset ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet eli ahdistus ja huoli toki lisäävät myös mielenterveyshaasteita, mutta jos ne voidaan purkaa toimintaan, voi tulos olla positiivinen.
Suomessa on voimakkaasti negatiivista ilmastonmuutosahdistusta ja huolta. Toisaalta Suomessa kuten myös Saksassa, Alankomaissa, Norjassa ja Portugalissa negatiiviset ilmastotunteet ovat vahvasti yhteydessä ympäristötoimintaan.
Suomessa negatiivisilla tunteilla on hyvin vahva yhteys ympäristöaktivismiin. Suomessa huolestuneet nuoret myös pyrkivät vaikuttamaan muiden asenteisiin, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä. He eivät ainoastaan itse toimi sen estämiseksi vaan pyrkivät saamaan myös muut mukaan.
– Nuoret haluavat äänensä kuuluviin Suomessa ja se tulisi ottaa vakavasti. Nuorille tulisi olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa.
Osallistuessaan ympäristöaktivismiin nuoret tuovat samalla esille sen, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire ja siihen tarvitaan kaikkien panosta. Nuoret edustavat tulevaisuutta ja nyt tulevaisuus on uhattuna.
Negatiiviset tunteet motivoivat toimintaan. Naisilla on tutkimuksen mukaan enemmän proaktiivista toimintaa.
– Tämä näkyy erityisesti Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Muualla voi olla esteenä talous, tiedonpuute tai politiikka. Monilla ei ole mahdollisuuksia toimia.
Toiminta ei kuitenkaan kokonaan poista ahdistusta. Sosiaalisen tai muun median vaikutus ilmastoahdistukseen ja huoleen sekä toimintaan on merkittävä. Medialla näyttää olevan jopa positiivinen ja voimaannuttava vaikutus. Tutkimuksessa ei kuitenkaan tutkittu syy-seuraussuhteita vaan se on poikkileikkaus nuorison ilmastoahdistuksesta eri maissa.
Katariina Salmela-Aron mukaan tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksen ja hyvinvoinnin yhteyksistä on vielä alkutekijöissään. Ilmastoon liittyvien tunteiden hyvinvointivaikutuksista on olemassa vain vähän tietoa erityisesti ihmisille, jotka asuvat globaalissa etelässä.
– Kuten aineistomme osoittaa, ilmastoon liittyvillä kielteisillä tunteilla on kuitenkin vaikutusta henkisen hyvinvoinnin haasteena. Siksi tiedon ja ymmärryksen lisääminen on oltava ensisijaista ympäristömyönteisen ja hyvinvointia edistävän toiminnan edistämiseksi.
Tutkimukseen osallistuneet maat olivat: Iso-Britannia, Norja, Saksa, Ruotsi, Suomi, Alankomaat, Australia, Brasilia, Kanada, Chile, Italia, Intia, Indonesia, Iran, Japani, Malesia, Nigeria, Palestiina, Filippiinit, Portugali, Romania, Venäjä, Slovakia, Espanja, Tansania, Arabiemiraatit ja Uganda.
Artikkeli
Climate anxiety, pro-environmental action and wellbeing: antecedents and outcomes of negative emotional responses to climate change in 28 countries
Ogunbode, Doran, Hanss, Ojala, Salmela-Aro et al
Journal of Environmental Psychology