Mineraalipölyn zirkonit ja rutiilit kertovat vuorijonojen synnystä ja pölyn kulkemasta matkasta

Geotieteilijä Katja Bohm tutkii mineraalipölyä, jota vuosimiljoonat ovat kerrostaneet lössiylängölle Keltaisenjoen pohjoismutkaan. Hän jäljittää pölyn kulkemia reittejä, pölylle kyytiä antaneita tuulia ja ilmastohistoriaa.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2025. 

Kiinan lössiylängölle 40 miljoonan vuoden aikana kerrostunut pöly kiinnostaa geotieteilijä Katja Bohmia. Väitöstyössään hän tutki näytteitä Ulantatalista, Baodesta ja Nihewanista.

Bohmia inspiroiva aines on lähtöisin korkeista vuoristoista kuten Tiibetin ylängöltä. Vuorijonopoimutuksen kuumuudessa ja paineessa magmasta syntyi ammoin uusia kiviä ja vanhat kiteytyivät uudelleen. Kun ne olivat mylläytyneet maan pinnalle, alkoi rapautuminen.

Jotkin irti hiertyvät mineraalit kuten zirkonit ja rutiilit säilövät itsessään tietoa kiteytymishetkestä. Tämän ”sormenjäljen” turvin on mahdollista jäljittää pölyn reittejä, pölylle kyytiä antaneita tuulia ja muutakin ilmastohistoriaa. 

Bohmin nuoremmat näytteet kertovat ajasta 7–2,6 miljoonaa vuotta sitten, kun taas Ulantatalin pöly on noin 30 miljoonan vuoden takaa. 

— Näinä jaksoina globaali ilmasto oli lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla, joten kausia voi ajatella tulevaisuutemme analogioina.

Lohikäärmeenluita ja kivivasara

Lössiylänkö on kiinnostanut tutkijoita jo ainakin vuosisadan: siellä on ollut lohikäärmeenluiksi arveltuja luita, ihmisasutuksen jälkiä, loputtomasti fossiileja. 

Mineraalipölyä on satojenkin metrien kerrostumina, mutta Bohm tutkii zirkoneita ja rutiileja rae rakeelta.

— Koska ne ovat pölyssä pieni vähemmistö, tarvitsen noin nelikiloisia näytteitä.

Keräämiseen riittävät lapio ja kivivasara, mutta näytteiden kuljetuksessa avuksi voi olla myös hitunen tuuria. Kerran Frankfurtin lentokentällä Bohm jo luuli näytteiden jäävän viranomaisille.

— Tunnin he syynäsivät ja miettivät. Todistus pölyn taloudellisesta arvottomuudesta ja tutkimuskäytöstä ei heitä kiinnostanut, mutta päästivät sitten kuitenkin.

Seuraavaksi Katja Bohm suuntaa Italiaan, Milano-Bicoccan yliopistoon, jossa hän aikoo tutkia lössiylängön ilmassa nykyisin pöllyäviä mineraaleja. Tieto auttaa ilmastomallien parantelussa.

— Olemme asentaneet tutkimusalueille sekä pölynimurimaisia keräimiä että passiivisia keräimiä, eräänlaisia kulhoja, joiden pohjalla on marmorikuulia estämässä astiaan jo päätynyttä pölyä jatkamasta matkaansa.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.