— Hyvin suuri osa vauraista ihmisistä elää alueilla, joilla vuoden lämpötilakeskiarvo on 13–15 asteen tietämillä, ympäristötaloustieteilijä Lassi Ahlvik kertoo.
Näille lauhkeille seuduille — kuten Yhdysvaltoihin ja Japaniin — on rakentunut globaali bruttokansantuotteen keskittymä. Tällä vyöhykkeellä ilmastokriisi näkyy bruttokansantuotteessa. Maatalouden ja turismin tapaiset sektorit kärsivät, ja äärisäät koettelevat infrastruktuuria. Arvopapereissa nollat heittävät ehkä kuperkeikkaa.
— Ympäristötaloustieteessä tätä kaikkea ajatellaan ilmastonmuutoksen suppeina talousvaikutuksina, Ahlvik sanoo.
Toinen globaaleista ihmiskeskittymistä sijaitsee alueilla, joilla vuoden lämpötilakeskiarvo on reilut kymmenen astetta korkeampi. Kuumien seutujen väestökeskittymässä elintaso on selvästi matalampi ja yhteisöt ovat ilmaston muuttuessa toisella tapaa haavoittuvia.
Intian ja Indonesian kaltaisissa maissa kriisi uhkaa ihmisten terveyttä ja henkeä. Syntyy pakolaisuutta, väkivaltaa ja sotia, Ahlvik luettelee. Luonto köyhtyy ja lakkaa tarjoamasta virkistystä.
— Puhutaan kriisin laajoista talousvaikutuksista. Elämä ei ole vain euroja.
Vauraisiin maihin nämä laajat talousvaikutukset heijastuvat etenkin kaupan, pakolaisuuden ja kulkutautien välityksellä.
— Hiilipäästöistä aiheutuvat haitat voi laskea negatiivisiksi talousvaikutuksiksi niin, että päästetty hiilidioksiditonni aiheuttaa ainakin sadan euron laskun — jollekulle toiselle. Tai päästötonnit voi muuntaa aiheutetuiksi kuolemiksi. Tästä kaikesta on tuoretta tutkimustietoa, Ahlvik sanoo.
— Vahingonkorvausjärjestelmä vain valitettavasti on toistaiseksi aivan lapsenkengissä.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen apulaisprofessori Lassi Ahlvik puhui IPCC:n 28.2.2022 osaraportin julkistuksessa Tiedekulmassa. Ilmastonmuutospaneeli kuvaa ilmastokriisistä johtuvia luonnon muutoksia suurelta osin peruuttamattomiksi. Uusi tavoite on niiden hidastaminen.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2022.