Varsin tuore yhteiseurooppalainen suurtutkimus esimerkiksi kertoo Suomen ja muiden pohjoisten alueiden ilmastoon sopeutuneiden lintujen kuuluvan ilmastonmuutoksen häviäjiin. Poikkeuksellisen laaja aineisto koostuu yli 50 000 lintuharrastajan ympäri Eurooppaa keräämästä aineistosta lähes kahden vuosikymmenen ajalta.
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoisen mukaan tutkimus on samalla osoitus kansalaistieteen voimasta.
Lehikoisen johtama tutkimusryhmä tahkoaa merkittäviä tuloksia harrastajien kokoamien tietojen pohjalta. He ovat havainneet, että suomalaismetsien yleiset lintulajit – kuten varttuneissa lehtimetsässä esiintyvä sirittäjä – vähenevät ilmastonmuutoksen ja tehostuneen metsätalouden myötä.
– Mikäli metsien hyödyntämistä lisätään, kuten nykyinen hallitus on suunnitellut, se vaikuttaa todennäköisesti entistä negatiivisemmin yleisten metsälintujen runsauteen, kertoo Lehikoinen.
Vesilinnut jäävät talveksi Suomeen
Ryhmä totesi niin ikään, että lämmenneiden talvien myötä yhä suurempi joukko eurooppalaisista vesilinnuista talvehtii maassamme. Suomella onkin kasvava vastuu vesilintujen suojelusta.
Toisaalta Suomen ja Euroopan suojelualueet ovat osoittautuneet – puutteistaan huolimatta – hyväksi keinoksi auttaa vesilintuja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Suojelualueiden elinympäristön laatu on parempi kuin suojelemattomien, mikä voi edistää lajien mahdollisuuksia levitä uusille entistä pohjoisemmille alueille eteläisempien kohteiden käydessä ilmastollisesti lajeille epäsuotuisaksi.
Tunturilintujen olo käy tukalaksi
Mikäli Suomen lintupopulaatiot seuraisivat suoraviivaisesti lämpötiloissa tapahtuvia muutoksia, ne siirtyisivät Etelä- ja Keski-Suomessa kohti koillista. Lapissa suunta taas kääntyisi luoteeseen, koska kylmimmät alueet löytyvät Käsivarresta. Lehikoisen ryhmän tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että lajien populaatioiden siirtymissuunnissa on suuria eroja. Tukalimmassa tilanteessa ovat tuntureiden linnut kuten kiiruna. Ne voivat siirtyä ainoastaan ylemmäksi kohti tunturin lakiosaa, tai Norjan ja Ruotsin puolella sijaitseville korkeammille tuntureille.
Samalla on selvinnyt myös, että pienikokoiset Suomessa talvehtivat lajit reagoivat ilmaston lämpenemiseen voimakkaammin ja niiden esiintymisalueet ovat siirtyneet nopeammin kohti pohjoista kuin suurikokoisten ja/tai muuttavien lajien. Muuttolintujen vuodenkierto on monimutkaisempi, eikä nopea pohjoiseen siirtyminen ole niille välttämättä paras ratkaisu.
Koko Suomen kattavat ja Euroopan laajuiset aineistot vaativat jatkuvaa yhteistyötä niin kotimaisten kuin eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja lintutieteellisten yhdistysten kanssa.
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoisen tutkimusryhmä Helsinki Lab of Ornithology sijaitsee Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa, joka on osa Helsingin yliopistoa. Yllä esiteltyjä tutkimuksia olivat tekemässä ryhmän jäsenet tohtorikoulutettava Sara Fraixedas Nuñez, tohtorikoulutettava Kalle Meller, tohtorinkoulutettava Diego Pavon Jordan ja postdoc-tutkija Kaisa Välimäki. Kotimaisina yhteistyökumppaneina ovat toimineet Suomen ympäristökeskus ja Yrkeshögskolan Novia.
Suurin kiitos kuuluu kuitenkin vapaaehtoisille lintuharrastajille, jotka ovat pyyteettömästi keränneet tutkimukset mahdollistaneen aineiston.
- Haluatko osallistua tiedon keräämiseen? Lue erilaisista vaihtoehdoista Luomuksen sivuilta
- Tuore Seurantauutiset kertoo vapaaehtoisvoimin kerätyn tiedon jalostumisesta tutkimukseksi
- Voit osallistua myös pönttötalkoisiin!