Lintututkimus tarvitsee vapaaehtoisia

Varsin tuore esimerkiksi kertoo Suomen ja muiden pohjoisten alueiden ilmastoon sopeutuneiden lintujen kuuluvan ilmastonmuutoksen häviäjiin. Poikkeuksellisen laaja aineisto koostuu yli 50 000 lintuharrastajan ympäri Eurooppaa keräämästä aineistosta lähes kahden vuosikymmenen ajalta.

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoisen mukaan tutkimus on samalla osoitus kansalaistieteen voimasta.

Lehikoisen johtama tutkimusryhmä tahkoaa merkittäviä tuloksia harrastajien kokoamien tietojen pohjalta. He ovat havainneet, että suomalaismetsien yleiset lintulajit – kuten varttuneissa lehtimetsässä esiintyvä sirittäjä – .

– Mikäli metsien hyödyntämistä lisätään, kuten nykyinen hallitus on suunnitellut, se vaikuttaa todennäköisesti entistä negatiivisemmin yleisten metsälintujen runsauteen, kertoo Lehikoinen.

Vesilinnut jäävät talveksi Suomeen

Ryhmä totesi niin ikään, että . Suomella onkin kasvava vastuu vesilintujen suojelusta.

Toisaalta . Suojelualueiden elinympäristön laatu on parempi kuin suojelemattomien, mikä voi edistää lajien mahdollisuuksia levitä uusille entistä pohjoisemmille alueille eteläisempien kohteiden käydessä ilmastollisesti lajeille epäsuotuisaksi.

Tunturilintujen olo käy tukalaksi

Mikäli Suomen lintupopulaatiot seuraisivat suoraviivaisesti lämpötiloissa tapahtuvia muutoksia, ne siirtyisivät Etelä- ja Keski-Suomessa kohti koillista. Lapissa suunta taas kääntyisi luoteeseen, koska kylmimmät alueet löytyvät Käsivarresta. Lehikoisen ryhmän tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että . Tukalimmassa tilanteessa ovat tuntureiden linnut kuten kiiruna. Ne voivat siirtyä ainoastaan ylemmäksi kohti tunturin lakiosaa, tai Norjan ja Ruotsin puolella sijaitseville korkeammille tuntureille.

Samalla on selvinnyt myös, että ja niiden esiintymisalueet ovat siirtyneet nopeammin kohti pohjoista kuin suurikokoisten ja/tai muuttavien lajien. Muuttolintujen vuodenkierto on monimutkaisempi, eikä nopea pohjoiseen siirtyminen ole niille välttämättä paras ratkaisu.

Koko Suomen kattavat ja Euroopan laajuiset aineistot vaativat jatkuvaa yhteistyötä niin kotimaisten kuin eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja lintutieteellisten yhdistysten kanssa.

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoisen tutkimusryhmä sijaitsee , joka on osa Helsingin yliopistoa. Yllä esiteltyjä tutkimuksia olivat tekemässä ryhmän jäsenet tohtorikoulutettava Sara Fraixedas Nuñez, tohtorikoulutettava Kalle Meller, tohtorinkoulutettava Diego Pavon Jordan ja postdoc-tutkija Kaisa Välimäki. Kotimaisina yhteistyökumppaneina ovat toimineet s ja .

Suurin kiitos kuuluu kuitenkin vapaaehtoisille lintuharrastajille, jotka ovat pyyteettömästi keränneet tutkimukset mahdollistaneen aineiston.

• Haluatko osallistua tiedon keräämiseen? Lue erilaisista vaihtoehdoista
• Tuore kertoo vapaaehtoisvoimin kerätyn tiedon jalostumisesta tutkimukseksi
• Voit osallistua myös !