Tutkimuksessa vertailtiin pesimäkauden aikaisia lintuyhteisöjä Kanadan suojelualueilla ja niiden ulkopuolisilla alueilla vuosina 1997–2019. Tulokset osoittivat suojelualueiden olevan yhä tärkeitä pohjoisten lintulajien, kuten myös Suomessa pesivän lapinsirkun suojelussa. Suojelualueiden lintuyhteisöt alkoivat kuitenkin 22 vuoden aikana muistuttaa ilmastovaatimuksiltaan suojelualueiden ulkopuolisia yhteisöjä. Ilmastovaatimuksiltaan samankaltaiset yhteisöt koostuvat samassa suhteessa kylmässä ja lämpimässä viihtyvistä lajeista.
- Suojelualueet ylläpitävät kylmää suosivaa pohjoisempaa lintulajistoa ulkopuolisia alueita paremmin, mutta yllättäen suojelualueilla eteläiset lajit runsastuivat nopeammin kuin suojelualueiden ulkopuolisilla alueilla, kertoo väitöskirjatutkija Leena Hintsanen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Aikaisemmat tutkimukset muun muassa Suomesta ovat osoittaneet, että suojelualueet hidastavat lajiyhteisöjen muutoksia. Uusi tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat aiempaa arvioitua voimakkaampia suojelualueilla.
- Tulokset osoittavat, että emme vieläkään täysin ymmärrä ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia lajiyhteisöille. Suojelualueiden nopeammin muuttuvien lintuyhteisöjen taustalla voi olla hyvinkin monimutkainen verkosto erilaisia tekijöitä, Hintsanen pohtii.
Eteläiset lintulajit vauhdittavat yhteisötason muutosta
Tutkimus osoittaa myös, että suojelualueiden sekä niiden ulkopuolisten alueiden lintuyhteisöjen muutosten taustalla ovat eteläiset lajit. Eteläiset lajit, kuten sarapeukaloinen ja punakardinaali, levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi seuratessaan sopivaa ilmastoa ilmaston lämmetessä.
- Tulos antaa viitteitä siitä, että erityisesti suojelualueilla on suuri merkitys eteläisten lajien leviämiselle pohjoisemmaksi. Suojelualueet eivät kuitenkaan täysin toimi turvasatamina pohjoisille väheneville lajeille, toteaa Hintsanen.
Pohjois-Amerikan linnustonseuranta alkoi 1960-luvulla
Pitkät havaintosarjat ovat äärimmäisen tärkeä osa lintututkimusta. Niiden avulla pystytään arvioimaan muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia lintuihin. Kanadassa on laskettu lintujen pesimäaikaisia yksilömääriä vuosikymmenten ajan vapaaehtoisten toimesta. Vanhoja aineistoja on voitu kuitenkin hyödyntää paremmin vasta hiljattain, sillä aineistot on saatu tallennettua digitaaliseen muotoon.
Artikkeli:
Tutkimus on avoimesti luettavissa kansainvälisen Conservation Biology –julkaisusarjan verkkosivuilla
Hintsanen, L., Marjakangas, E.-L., Santangeli, A., Johnston, A., & Lehikoinen, A. (2023). Temperature niche composition change inside and outside protected areas under climate warming. Conservation Biology, 37, e14134. https://doi.org/10.1111/cobi.14134
Yhteystiedot:
Väitöskirjatutkija Leena Hintsanen
Luomus, Helsingin yliopisto
puh. +358 44 209 3322, leena.hintsanen@helsinki.fi