Tapahtuman avasi Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola, joka totesi, että Helsingin yliopisto on sitoutunut kestävään kehitykseen ja sen tutkimukseen
– On hienoa, että HELSUS on nyt virallisesti lanseerattu isolle joukolle kestävyystieteen keskeisiä kansainvälisiä toimijoita ja myös kaikille kestävyystutkimuksen kysymyksistä kiinnostuneille, kertoo tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki.
HELSUS:in toiminta perustuu kestävyystieteen tutkimukseen, jota tekevät yli 100 eri alojen tutkimusryhmää Helsingin yliopiston kuudessa eri tiedekunnassa. Kestävyystieteellisen tutkimuksen tavoitteena on poikkitieteisen tutkimuksen avulla lisätä ymmärrystä kestävyysongelmien systeemisestä luonteesta ja tuottaa vaihtoehtoja niiden ratkaisemiseksi.
- Kestävyystiede edistää tutkimuksen keinoin kokonaisvaltaista siirtymää tai murrosta kohti yhteiskuntaa, joka toimii luonnon kantokykyjen rajoissa ja mahdollistaa tasa-arvoisen hyvinvoinnin nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä, sanoo Korhonen-Kurki.
HELSUS:in tutkimusteemoja ovat muun muassa kulutuksen ja biotuotannon järjestelmät, arktinen ja globaalin etelän tutkimus, urbaanit systeemit sekä kestävyystieteen teoria ja metodologia.
Yksi tapahtuman key note puhujista oli maailmankuulu taloustieteilijä USA:n Columbian yliopiston professori Jeffrey Sachs USA:sta, joka tunnetaan muun muassa työstään YK:n neuvonantajana kestävän kehityksen kysymyksissä ja köyhyyden vastustajana. Puheessaan Sachs korostikin muun muassa rauhan ja kumppanuuden merkitystä kestävässä kehityksessä ja nosti nämä seikat taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden rinnalle. Presidentti Tarja Halonen, joka toimii globaalin kestävän kehityksen ratkaisut (Sustainable Development Solution Network) verkoston johtajaneuvoston jäsenenä, kommentoi Sachsin puhetta. Halonen painotti naisten aseman parantamisen merkitystä kestävässä kehityksessä sekä tutkimuksen valjastamista yhteisen hyvän rakentamiseksi
Tilaisuuden toinen key note puhuja professori Daniel Lang Leuphana University Lüneburgista Saksasta painotti kokonaisvaltaista lähestymistä kestävyyden haasteisiin, kestävän kehityksen tavoitteita, mutta myös keskittymistä paikalliselle ja alueelliselle tasolle. Langin mukaan kestävyystiede tarjoaa todisteet, synteesin, suunnitelman ja kriittisen tarkastelun kestävyysongelmien ratkaisuun.
Professori Beth Perry Sheffieldin yliopistosta, päivän kolmas key note puhuja, pohti puolestaan tiedon yhteistuotannon prosesseja ja kannusti myös pohtimaan tieteentekijöitä muutoksen airuina. Perryn mukaan elämme tiedon yhteistuotannon aikakautta, missä kansalaisilla on oikeus olla mukana tiedontuotannossa toimijoina, joilla on arvokasta tietoa. Kestävyystieteelliselle tutkimukselle onkin ominaista tieteen ja yhteiskunnan tiivis vuorovaikutus kestävyyshaasteiden tunnistamisessa ja määrittelyssä sekä ratkaisuvaihtoehtojen tuottamisessa.
Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS osallistuu jatkossa yhteiskunnan kestävyyshaasteiden ratkaisuun kestävyystutkimuksen ja koulutuksen kautta.
– Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kestävyydestä tutkimuksen, kokeiluiden, innovaatioalustoiden ja parhaiden käytäntöjen kautta yhteiskunnan käyttöön ja toimintatapojen pohjaksi, yksityiselle ja julkiselle sektorille sekä kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin, summaa Korhonen-Kurki.
Lisätietoja:
Pathways to Sustainability Transformations –tilaisuuden nettisivu
Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti eli Helsinki Institute of Sustainability Science HELSUS
Professori Jeffrey Sachs haastattelu Helsingin Sanomissa