Lisäksi vapaaehtoinen päästökompensaatio koettiin usein ilmastotekojen tekemiseksi sen sijaan, että ostettaisiin ilmastoyksiköitä tai päästökompensoituja tuotteita markkinoilta.
– Vaikka 28 prosenttia vastaajista ilmoitti kompensoineensa päästöjään, monet mielsivät kompensaatiotoiminnan esimerkiksi ruokailuun, asumiseen ja liikkumiseen liittyviksi arjen ilmastovalinnoiksi, sanoo tutkijatohtori Kamilla Karhunmaa Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten vapaaehtoisia hiilimarkkinoita koskevia näkemyksiä.
Yksi vastaajista totesikin: ”voi kuluttaa jossain muualla jos toisessa asiassa säästää”. Toinen kertoi: “Teen arjessa ympäristöystävällisiä valintoja taloustilanteeni mukaan, yksityishenkilöille tulee kalliiksi valita muutenkin ekologisempia vaihtoehtoja kulutustarvikkeissa tai ruuassa. Näiden valintojen lisäksi en ole valmis maksamaan enempää.”
Näkemykset ovat ristiriitaisia
Suomalaisten näkemykset hiilimarkkinoista ovat tutkimuksen mukaan jakautuneita: kriittisesti ja varovaisen myönteisesti aiheeseen suhtautuvia oli lähes yhtä paljon. Esimerkiksi kysymykseen onko päästökompensaatio tehokas keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, 33 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä, 28 eri mieltä ja 39 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Miehet olivat kriittisempiä kuin naiset ja keski-ikäiset (35–54 v.) sekä kouluttautuneet kriittisempiä kuin muut. Kriittisestä asenteesta huolimatta kouluttautuneet kompensoivat todennäköisemmin kuin vähemmän koulutetut.
Kyselyn vastauksissa nousi myös esille, ettei päästökompensaatiota pidetty ensisijaisena vaihtoehtona ilmastonmuutoksen torjumiselle. Lisäksi kompensaation toimivuus ja luotettavuus sekä vastuunjako eri toimijoiden välillä herätti kysymyksiä. Useat vastaajista kokivat, että päästökompensaatio kuuluu ensisijaisesti yrityksille ja valtiolle, ei kansalaisille.
Kuten yksi vastaaja asian ilmaisi: “Sehän tarkoittaa sitä, että maksaa siitä, että saa jatkaa saastuttamista. Mutta parempi vaihtoehto silti, kuin että saastuttaa eikä edes maksa siitä.”
Toinen taas korosti, että ”päästökompensaation idea on hyvä, mutta toisaalta epäilyttää, onko päästökompensaatiota tarjoavien yritysten toiminta lähinnä viherpesua ja sillä rahastamista.”
Luottamus kv-toimijoihin todella heikkoa
Kansalaisten luottamus vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin ja päästökompensaatiota tarjoaviin toimijoihin oli ylipäänsä heikkoa. Kansainvälisiin toimijoihin luotti 5,9 prosenttia vastaajista, suomalaisiin toimijoihin 18 ja koko sektoriin 8,5 prosenttia vastaajista. Kansalaiset mielsivät päästökompensaation monimutkaiseksi järjestelmäksi, jonka vaikutuksista ei ollut takeita.
Yksi vastaajista tiivisti epäluottamuksensa seuraavasti: ”tuntuu, että kuluttajan on vaikea hahmottaa kuka käytännössä hyötyy, kun asiakas maksaa enemmän päästökompensaation nimissä”.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Vilja Varho pitää haastavana, että vaikka parempi tieto aiheesta koettiin luottamusta potentiaalisesti parantavaksi tekijäksi, monet vastaajat eivät kommenteissaan vaikuttaneet kovin kiinnostuneilta kuulemaan asiasta lisää, vaan suhtautuivat ajatukseen lähes vastahakoisesti.
Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat nopeasti kasvava ilmastotoiminnan muoto. Vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta kansalaiset, yritykset ja organisaatiot voivat ostaa ilmastoyksiköitä, jotka perustuvat lupaukseen päästöjen vähentämisestä tai hiilidioksidin sidonnasta ilmakehästä. Näitä yksiköitä käytetään omien ilmastopäästöjen kumoamiseen ja ilmastoväittämien tekemiseen. Esimerkiksi yritykset käyttävät ostamiaan ilmastoyksiköitä tukemaan väitettä tuotteidensa hiilineutraaliudesta.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Suomen kansalaisten näkemyksiä vapaaehtoisista hiilimarkkinoista ja päästöjen kompensoinnista laajan kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimus toteutettiin kesällä 2021 yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa ja siihen vastasi edustava otos (1000 henkilöä) 18–74-vuotiaista henkilöistä Suomessa. Kyselytutkimus sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä.
Lisätiedot:
Kamilla Karhunmaa
kamilla.karhunmaa@helsinki.fi
+358 40 5372634
Vilja Varho
vilja.varho@luke.fi
+358 50 4350962
Julkaisu: