Ilmastonmuutoksen vaikutus mikrobien biologiseen monimuotoisuuteen

Tuore tutkimus kertoo, että ilmastonmuutoksen vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen riippuvat siitä, kuinka voimakkaasti ihminen on jo muokannut ympäristöä.

Tutkijat havaitsivat, että ilmastonmuutos vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen eniten aivan luonnontilaisissa tai toisaalta äärimmäisen muokatuissa ympäristöissä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että nämä ääripäät ovat herkimpiä tulevaisuuden lämpötilamuutoksille. Tutkimustulokset on julkaistu arvostetussa Nature Communications-lehdessä.

Ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan, kuten vesistöjen rehevöityminen, erillisistä vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen tiedetään vielä varsin vähän suurilla maantieteellisillä mittakaavoilla. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Nanjingin maantieteen ja limnologian instituutin tutkijat ovat tarkastelleet satoja vuoristoalueiden bakteeriyhteisöjä käyttäen hyväksi luonnollisia lämpötilagradientteja tutkimusalueilla, mutta muokaten veden rehevyystasoa kenttäkokeissa.

– Tulokset osoittavat, että trooppisten alueiden bakteeriyhteisöt ovat korkealla vuoristossa samankaltaisia kuin esimerkiksi arktisella alueella. Lämpötila- ja veden rehevyystason muutosten seurauksena eliöyhteisöissä tapahtuu huomattavia muutoksia ja rehevöitymisen voimistuessa monimuotoisuus köyhtyy, kertoo apulaisprofessori Janne Soininen.

Karuihin olosuhteisiin sopeutuneet lajit vaarassa

Vuoristossa tehdyt kokeet osoittivat, että lämpötilamuutosten ja vesistöjen rehevöitymisen vaikutusten erotteleminen auttaa ymmärtämään ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia erityyppisissä ympäristöissä. Esimerkiksi pohjoisen tyypillisesti erittäin karut eli niukkaravinteiset vesistöt ovat äärimmäisen herkkiä lämpötilamuutoksille ja ilmaston lämmetessä kylmään sopeutuneet lajit taantuvat. Ainoa hyvä uutinen on se, että monimuotoisuus voi ilmaston lämmetessä jopa aluksi kasvaa tyypillisesti lämpimämmässä viihtyvien lajien lisääntymisen vuoksi kunnes lämpötilan yhä noustessa monimuotoisuus kääntyy laskuun.

Tärkeä löytö tutkimuksessa oli myös se, että kasvien ja eläinten tavoin eri bakteerilajit elävät vuoristoissa selkeästi eri korkeusvyöhykkeillä ja trooppisilla alueilla vuorten korkeuksissa elää samankaltainen bakteerilajisto kuin arktisilla alueilla samankaltaisen kylmän ilmaston vuoksi.

Nutrient enrichment modifies temperature-biodiversity relationships in large-scale field experiments, Jianjun Wang, Feiyan Pan, Janne Soininen, Jani Heino, Ji Shen, Nature Communications 7, Article number: 13960 (2016) doi:10.1038/ncomms13960

http://www.nature.com/articles/ncomms13960

Lisätietoja

Apulaisprofessori Janne Soininen

Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto

Sähköposti: janne.soininen@helsinki.fi

Puhelin: 050-318 5245

Tutkija Jianjun Wang

Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto

Sähköposti: jianjun.j.wang@helsinki.fi

Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki

Sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi

Puhelin: 050-448 5770