Ilmaston muuttuessa lohikalat häviävät Lapin järvissä ahven- ja särkikaloille

Lämpötilan nousu ja rehevöityminen muuttavat Lapin järvien kalayhteisöiden rakenteen asteittain lohikaloista ahvenkalojen kautta särkikalavaltaiseksi. Samalla kalojen lukumäärä kasvaa voimakkaasti ja keskikoko pienenee.

Helsingin yliopiston tutkija Kimmo Kahilainen ryhmineen on selvittänyt parinkymmenen järven kalayhteisöiden rakennetta Kilpisjärven latvavesiltä aina Napapiirille. Tutkimusalueen etelä- ja pohjoisosien välillä on eroa noin 300 kilometriä, ja ilmasto-olot poikkeavat selvästi toisistaan.

– Keskilämpötila on eteläosissa kolme astetta korkeampi kuin Kilpisjärvellä, ja etelässä sataa lähes kolmanneksen enemmän kuin pohjoisosissa. Nämä lukemat vastaavat ilmastomallien tämän vuosisadan lopun ennusteita Pohjois-Suomeen, eli alueen pohjoisimpien järvien tila muuttuisi kohti eteläisimpien järvien tämänhetkistä tilaa, Kimmo Kahilainen toteaa.

Tutkimusalueella pohjoisesta etelään siirryttäessä keskilämpötilan nousu ja intensiivisen metsätalouden seurauksena lisääntynyt rehevyys muuttivat kalayhteisöiden koostumuksen täysin.

– Latvavesien kirkasvetiset siikavaltaiset järvet vaihtuivat Käsivarren alaosista lukien keskijuoksulla kiisken ja ahvenen hallitsemiksi ja tummavetisemmiksi. Levien samentamissa eteläisimmissä järvissä särki ja salakka korvasivat puolestaan ahvenkalat, Kahilainen kertoo.

Tutkimuksen perusteella kiiski, ahven ja särki leviävät kohti pohjoista, ja niiden suhteellinen osuus kalastossa kasvaa. Kylmän ja kirkkaan veden kaloista nieriä, siika, taimen, harjus ja made puuttuivat kokonaan osasta tutkimusalueen eteläisimpiä järviä, ja niiden määrä todennäköisesti tulee vähenemään pohjoisempana sijaitsevissa järvissä.

Kalalajikoostumuksen muuttuessa kalojen keskipituus pieneni puoleen ja keskipaino kymmenykseen. Järvien suhteellinen kalabiomassa kuitenkin kasvoi.

– Esimerkiksi kirkkaista, siikavaltaisista järvistä levän samentamiin särkivaltaisiin järviin siirryttäessä kalojen kokonaisbiomassa kasvoi enimmillään noin 50-kertaiseksi. Vaikka kalojen yhteenlaskettu paino kasvoikin merkittävästi, muutos kookkaammista lohikaloista askeleittain vähemmän arvostettuihin lajeihin kuten kiiskeen, särkeen ja salakkaan vähensi kotitarvekalastusta eteläisimmissä järvissä.

Lisätiedot

Yliopistotutkija

Kimmo Kahilainen

kimmo.kahilainen@helsinki.fi

050 448 0983

Hayden, B., Myllykangas J-P., Rolls, R.J. & Kahilainen, K.K. 2017: Climate and productivity shape fish and invertebrate community structure in subarctic lakes. Freshwater Biology 62: 990-1003.