Luontopaneelin puheenjohtajana jatkaa ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Paneelissa on yhteensä 16 jäsentä. Paneelin rahoitusta on uudelle toimikaudelle lisätty merkittävästi, jotta se voi entistä paremmin tarjota osaamistaan hallituksen tueksi.
Luontopaneelissa on laaja edustus eri tieteenaloilta. Paneelissa on osaamista taloudellisista ja oikeudellisista asioista, maa- ja metsätalouden biodiversiteettikysymyksistä, ilmastonmuutoksen biodiversiteettivaikutuksista, kasvatustieteistä, terveydestä, yhteiskuntapolitiikasta ja monipuolista osaamista ekologiasta.
Helsingin yliopiston jäsenet tuovat Luontopaneeliin monenlaista osaamista
Helsingin yliopistosta on mukana viisi edustajaa. Kysyimme heiltä, miten he näkevät oman roolinsa Luontopaneelissa ja paneelin roolin jatkossa.
Lassi Ahlvik aloittaa elokuussa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ympäristöekonomian apulaisprofessorina. Hän näkee roolinsa Luontopaneelissa näin:
– Suomen luonnon monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään ja tämän trendin kääntämiseen tarvitaan monien tieteenalojen tuottamaa ymmärrystä. Omassa työssäni ympäristötaloustieteilijänä pyrin ymmärtämään keinoja ja mekanismeja, joilla yhteiskunnan rajallisista resursseista saataisiin mahdollisimman suuri positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Professori Jaana Bäck maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta toteaa:
– Luontopaneeli tuo uusinta tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi, ja odotan tämän monitieteisen ryhmän ottavan voimakkaasti kantaa mm. maankäyttö- ja suojelukysymyksiin. Ilmastonmuutoksen edetessä monimuotoisuuden turvaaminen on erityisen tärkeää myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Suomessa on ensisijaista pysäyttää biodiversiteetin heikentyminen talousmetsissä ja viljellyissä ympäristöissä.
Yliopistonlehtori Irina Herzon maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteiden osastolta korostaa maatalouden yhteyttä biodiversiteetin tulevaisuuteen:
– Yhteiskuntamme ovat tällä hetkellä ja myös lähitulevaisuudessa maatalousyhteiskuntia. Niin hyvässä kuin pahassakin, luonnon monimuotoisuuden tulevaisuus liittyy näin ollen maatalouteen. Minun tehtäväni paneelissa on tarjota näihin aihepiireihin liittyvää asiantuntemusta.
Dosentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta tuo paneeliin asiantuntemusta ilmastonmuutoksen ja ihmisen maankäytön ekologisista vaikutuksista.
– Luontopaneelin tulee tuottaa ajantasaiseen laaja-alaiseen tutkimukseen perustuvaan tietoa ja näihin perustuvia toimenpide-ehdotuksia päätöksenteon tueksi luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi.
Professori Christopher Raymond bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta näkee roolinsa erityisesti IPBESin (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) ja suomalaisten päättäjien välisen yhteistyön tukemisessa:
– Uskon, että voin tukea IPBES:n ja Suomen luonnonsuojelun painopisteiden välistä yhteyttä. Erityisesti voin tukea uusien toimintaperiaatteiden luomista ja tarjota käytännön näkemyksiä siitä, miten luonnon moninaiset arvot voidaan sisällyttää Suomen ympäristöpolitiikkaan.
Jäsenet kaudelle 1.5.2020–31.12.2023:
Tohtori Jukka Jokimäki, Arktinen Keskus
Dosentti Liisa Kulmala, Ilmatieteen laitos,
Professori Ilari Sääksjärvi, Turun yliopisto
Professori Elina Oksanen, Itä-Suomen yliopisto
Professori Kirsi Pauliina Kallio, Tampereen yliopisto
Dosentti Aleksi Lehikoinen, LUOMUS
Dosentti Heli Saarikoski, Suomen ympäristökeskus
Apulaisprofessori Lassi Ahlvik, Helsingin yliopisto
Professori Jaana Bäck, Helsingin yliopisto
Dr. Iryna Herzon, Helsingin yliopisto
Professori Christopher Raymond, Helsingin yliopisto
Tohtori Tiina Nieminen, Luonnonvarakeskus
Dosentti Aki Sinkkonen, Luonnonvarakeskus
Tohtori Minna Pappila, Turun yliopisto
Apulaisprofessori Christoffer Boström, Åbo Akademi