Havumetsän tuoksun kylvö yläilmoihin viilentäisi ilmastoa

Pilvien ja aerosolihiukkasten määrän kasvattaminen olisi yksi tapa kasvattaa pilvipeittoa. Orgaaniset tiivistymisytimet voivat luoda aerosolihiukkasia yläilmakehään ilman rikkiyhdisteiden haittoja, näyttävät uudet mallinnukset.

Aerosolipeitteen keinotekoinen kasvattaminen on yksi puhutuimmista tavoista muokata ilmastoa.

Runsaampi pienhiukkas- ja pilvipeite heijastaa Auringon valoa ilmakehästä avaruuteen ja viilentää ilmastoa. Niinpä aerosolihiukkasten määrän lisääntyminen hillitsee ilmaston lämpenemistä.

Ilmiö näkyy luonnossa esimerkiksi tulivuorten purkausten yhteydessä. Voimakkaat purkaukset syöksevät taivaalle yläilmakehään rikkidioksidia, jotka hapettuvat ilmakehässä muodostaen rikkihappomolekyylejä.

Pienet rikkihappohiukkaset puolestaan sitovat hyvin vettä. Niinpä ne muodostavat hyvin pieniä hiukkasia, jotka toimivat myös tiivistymisytiminä, joiden ympärille pilvet muodostuvat.

Rikkidioksidia voitaisiin kylvää taivaalle myös keinotekoisesti. Tämä lisäisi aerosolihiukkasten ja pilvien määrää. Ilmiöllä olisi kuitenkin kääntöpuolensa: rikkihappo samalla lisää otsonikadon riskiä ja tuottaa niin sanottuja happosateita.

Rikkidioksidi on kuitenkin mahdollista korvata orgaanisilla yhdisteillä, kertovat Helsingin yliopiston ilmakehätutkijoiden tuoreet mallinnukset.

–  Esimerkiksi terpeenit näyttäisivät synnyttävän yläilmakehässä aerosolihiukkasia  siinä missä rikkihappo, kertoo aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori, akateemikko 

Tutkimuksen julkaisee  kevään aikana.

Päästöjen leikkaus edelleen oleellisinta

Kyseessä ovat samat molekyylit, joka saavat havumetsän tuoksumaan. Ilmakehässä ne eivät aiheuttaisi happamoitumisen kaltaisia ongelmia vaan hajoaisivat aikanaan luonnon kiertokulkuun. Terpeenien tuotantokaan ei ole periaatteessa vaikeaa: niitä saataisiin talteen metsäteollisuuden sivutuotteena.

Kulmala itse pitää löytöä merkittävänä.

–  Jos ilmastonmuutoksen edetessä päädytään ilmastonmuokkaukseen, tarjoaisivat terpeenit rikkiä vähäriskisemmän toteutustavan.

Silti Kulmala korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunnassa päästöjen vähentämisen pitää olla ensisijainen keino.

–  Ilmakehän viilentämien aerosolihiukkasten tai pilvien avulla ei laske ilman hiilidioksidipitoisuutta, minkä pitäisi olla todellinen tavoite.

Kulmala luopui vuoden vaihteessa Helsingin yliopisto johtajan paikasta yli 40 vuoden pestin jälkeen, mutta jatkaa edelleen tutkimuksen parissa.