Euroopan linnut muuttavat kohti kylmempiä alueita, mutta kohtaavat esteitä vuoristojen ja merien takia

Uuden tutkimuksen mukaan Euroopan lintuyhteisöt ovat siirtyneet kohti koillista viimeisten 30 vuoden aikana. Siirtymien tiellä on kuitenkin esteitä, kuten vuoristoja ja meriä. Vaikka lintuyhteisöt jatkavat siirtymistä kohti kylmempiä alueita, ne eivät pysy lämpenevän ilmaston perässä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi ekosysteemeihin ja lajiyhteisöjen koostumukseen maailmanlaajuisesti. Lajien reaktiot ilmastonmuutokseen eivät kuitenkaan aina vastaa odotuksia, mikä herättää kysymyksiä tulevaisuuden ennusteista. Helsingin yliopistossa tutkittiin, kuinka luonnonmaantieteelliset esteet, kuten vuoristot ja meret, ovat vaikuttaneet Euroopan lintuyhteisöjen siirtymiin ilmastonmuutoksen seurauksena viimeisten 30 vuoden aikana.

– Kaksi kolmesta lintuyhteisöstä siirtyi kylmemmille alueille 30 vuoden tutkimusjakson aikana. Siirtymä oli keskimäärin 100 kilometriä erityisesti kohti koillista, selittää tutkijatohtori Emma-Liina Marjakangas, yksi tutkimusta vetäneistä tutkijoista Helsingin yliopistosta.

Lintuyhteisöjen siirtymiä ohjasivat suuret maantieteelliset esteet. Erityisesti lintuyhteisöt siirtyivät kauemmas tutkimusjakson aikana, jos ne sijaitsivat kaukana rannikoista. Tämä viittaa siihen, että meret pysäyttävät lintujen siirtymät ja estävät niitä pysymästä ilmastonmuutoksen mukana.

– Rannikoiden lintuyhteisöt ovat erityisessä vaarassa kadota ilmastonmuutoksen seurauksena, sillä ne koostuvat usein harvinaisista ja ainutlaatuisista lajeista, korostaa tutkijatohtori Laura Bosco, toinen tutkimusta vetäneistä tutkijoista Helsingin yliopistosta.

Kaiken kaikkiaan lintuyhteisöt siirtyvät hitaammin kuin ilmasto lämpenee. Joillekin yhteisöille tämä tarkoittaa sitä, että paikalliset ilmasto-olosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi, mutta samaan aikaan ne eivät kuitenkaan pysty siirtymään paremmin sopiville alueille luonnonmaantieteellisten esteiden vuoksi. Tällaisessa tilanteessa olevat lintuyhteisöt saattavat hävitä kokonaan. Tutkimus siis osoittaa, että jopa erittäin liikkumiskykyiset eliöt, kuten linnut, kohtaavat haasteita yrittäessään seurata nopeaa ilmaston lämpenemistä Euroopassa.

– Suomalaisissa lintuyhteisöissä tutkimustulokset tarkoittavat käytännössä sitä, että lajit, kuten pähkinänakkeli, tammi- ja vihertikka tai viitatiainen eivät pysty siirtymään Ruotsista tai Baltian maista Suomeen, sillä Itämeri toimii esteenä alueiden välissä. Kun maantieteelliset esteet pysäyttävät yksittäisten lajien siirtymät, se vaikuttaa kokonaisten lintuyhteisöjen lajikoostumukseen, kuvailee Bosco.

Tutkimus perustuu pesimälintujen esiintymisaineistoon 1980- ja 2010-luvuilta koko Euroopasta. Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä.

Ecological barriers mediate spatiotemporal shifts of bird communities at a continental scale 

Yhteystiedot

Tutkijatohtori Emma-Liina Marjakangas, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, emmaliinamarjakangas@gmail.com, puh. +358406726716 ((suomi, englanti, etähaastattelut)

Tutkijatohtori Laura Bosco, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, laura.bosco@helsinki.fi, puh. +358452785058 (englanti, kasvokkain-haastattelut)

Tutkijatohtori Sanna Mäkeläinen, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Helsingin yliopisto, sanna.makelainen@helsinki.fi, puh. +358400972037 (suomi, englanti, kasvokkain-haastattelut)