Keväisessä luonnossa linnut visertävät ja samoilijan sieraimiin kulkeutuu kasveista uhkuva raikas tuoksu. Se on monelle niin tuttu, että sen voi melkeinpä haistaa myös tätä juttua lukiessa.
Tämä ”metsän tuoksu” on peräisin yhteyttämisestä, johon osallistuvat kaikki metsän kasvit, niin isot puut kuin aluskasvillisuuskin, kuten ruohot ja varvut. Tuoksu tulee yhteyttämisen sivutuotteena: tarkalleen ottaen ilmassa tuoksuvat yhteyttämisessä syntyvät hiilivedyt.
Niillä on miellyttävän tuoksun ohella tärkeä tehtävä, jota tutkitaan parhaillaan tieteen akateemikko Markku Kulmalan hiilinielu+-tutkimushankkeessa Helsingin yliopistossa.
Plussa viittaa Kulmalan ajatukseen, ettei metsien toiminta ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi rajoitu paljon esillä olleisiin hiilinieluihin. Ne ovat toki tärkeitä ilmaston viilentäjiä, mutta hankkeen mittauksilla ja muilla tutkimuksilla yritetään saada selville metsien kokonaisvaltainen ilmastovaikutus.
Puiden hiilinielutoiminnan lisäksi metsässä tapahtuu siis paljon muutakin, Kulmala toteaa.
— Kasvien yhteyttämisestä ilmaan päätyneet hiilivedyt esimerkiksi muodostavat ilmakemiallisten reaktioiden kautta ilmaan haihtumattomia yhdisteitä, jotka pystyvät edelleen muodostamaan pienhiukkasia. Nämä pienhiukkaset heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen.
Sen lisäksi pienhiukkaset ovat välttämättömiä veden kiertokululle.
Tarpeeksi suuriksi kasvaessaan ne muodostavat pilvipisaroiden tiivistymisytimiä. Sittemmin niistä muodostuu, sopivissa olosuhteissa, pilvipisaroita ja pilviä. Pilvet taas viilentävät ilmastoa, sillä ne ikään kuin torjuvat auringon säteilyä.
— Pienhiukkaset lisäävät myös hajasäteilyn osuutta kaikesta säteilystä. Sen ansiosta säteily ulottuu syvemmälle metsään, aluskasvillisuuteen asti, ja yhteyttäminen lisääntyy, Kulmala selittää.
Kaikki tällainen yhdessä lisää ilmastolle kertyviä hyötyjä.
— Ja juuri tämän takia olemme ruvenneet kutsumaan tutkimuskohdetta hiilinielu plussaksi.
Kulmala sai hiilinielu+-tutkimukseensa UPM:ltä 400 000 euron lahjoituksen keväällä 2024.
— Olemme sitoutuneet hoitamaan metsiämme ilmastopositiivisesti ja huolehtimaan luonnon monimuotoisuudesta. Haluamme edistää huippuluokan tutkimusta metsien vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, sillä liiketoimintamme perustuu metsiin ja niiden hyvinvointiin. Talousmetsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja haluamme panostaa näiden vaikutusten ymmärtämiseen sekä tarjota uusiutuvia vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille, kertoo UPM Metsän ja Timberin sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa.
Taustalla vuosikymmenten mittaukset
Kaikkiaan Kulmalan hankkeessa mitataan tuhansia eri muuttujia. Pääasiallinen mittauspaikka on Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla sijaitseva SMEAR II -asema, jossa Kulmala on suorittanut tutkimuksiinsa liittyviä mittauksia ensi vuonna kaikkiaan 30 vuotta.
Metsän kokonaisilmastovaikutuksista tarvitaan tietoa siitä syystä, ettei sitä nyt ole tarpeeksi. Toistaiseksi ei siis tiedetä, millainen metsä tai ekosysteemi viilentää ilmakehää tehokkaimmin ja millä kaikilla mekanismeilla.
— Meillä on metsistä ja muista ekosysteemeistä vielä aivan liian vähäiset tiedot. Kun kuitenkin ilmastonmuutosta on hillittävä kaikilla mahdollisilla keinoilla, on varsin hyvä tietää, mitä kaikkea metsä, maaperä ja vaikka peltosysteemit tekevät, hiilinielujen lisäksi.
Vasta sen jälkeen voidaan laskea ilmastoneutraaliuden konkreettinen taso esimerkiksi Suomelle ja miettiä myös päästöjen kompensointia.
Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys
Hiilinielu+ on Kulmalan keksintö, jota hän on kehittänyt yhteistyössä matemaatikko ja metsäekologi Pertti Harin kanssa. Kulmala on alansa kansainvälisesti siteeratuimpia tutkijoita, ja Helsingin yliopistossa tehdään ilmakehätieteen huippututkimusta. Miksi näin?
Suomi on tarpeeksi pieni maa, Kulmala toteaa. Hän itse opiskeli aikanaan teoreettista ja kokeellista fysiikkaa. Moni muu ilmakehätutkija taas on esimerkiksi kemisti, meteorologi tai biologi.
— Kun me fysiikan ja teoreettisen fysiikan osaajat olemme törmänneet metsäntutkijoihin, on pystytty luomaan hedelmällisellä tavalla uutta ja ylittämään tieteidenvälisiä raja-aitoja.
Jokaisen on tärkeä ymmärtää, että ilmastonmuutos ei ole mielipideasia, Kulmala painottaa.
— Ilmasto muuttuu, halusimme tai emme.