Amazonin sademetsän reuna-alueilla puut sitovat vähemmän hiiltä

Helsingin yliopiston tutkijat ovat laserkeilauksen avulla kartoittaneet, miten metsien pirstaloituminen vaikuttaa puiden kasvutapaan Brasilian sademetsissä. Hakkuuaukkojen reunoilla puut ovat muodoltaan erilaisia ja sitovat vähemmän hiilidioksidia kuin syvemmällä metsässä kasvavat puut.

Avohakkuiden vuoksi yhtenäistä sademetsää on entistä vähemmän. Hakkuuaukkojen reunoilla lämpötila nousee ja valoa on enemmän.  Puut pystyvät sopeutumaan olosuhteiden muutoksiin ja muokkautuvat ympäristön mukaan. Miten ympäristön muutokset vaikuttavat puiden muotoon trooppisessa sademetsässä? Tästä ei aiemmin ole ollut kokonaiskuvaa.

 

Apulaisprofessori Eduardo Maeda Helsingin yliopistosta  koordinoi kansainvälisestä projektia, jossa selvitettiin puiden muotoja trooppisen sademetsän reuna-alueilla. Aiemmin Helsingin yliopistossa työskennellyt, nykyisin Marylandissa vaikuttava Matheus Nunes johti tutkimusta, jossa laserkeilauksella kerättiin dataa ja sen pohjalta tehtiin mallinnus Amazonin puista. 

Maasta käsin toimivan pistemäen laserkeilauksen ns. TSL:n (terrestrial laser scanning) avulla tutkijat pystyivät luomaan kolmiulotteiden kuvan puiden arkkitehtuurista eli muodoista sekä sen pohjalta laskemaan puiden ja aluskasvillisuuden biomassan. 

Reuna-alue muokkaa puiden kasvutapaa

Tulokset on äskettäin julkaistu arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä. Tutkimus osoitti selvästi, että metsän reunalla kasvavat puut olivat eri muotoisia kuin syvällä metsässä kasvavat puut.

– Reunavaikutus näkyy siten, että puiden rungot ohentuvat ja latvukset kasvavat symmetrisesti. Näin puut saavat valoa mahdollisimman paljon. Vaikka puun tuotanto kasvaa, niin tässä 40 vuotta vanhassa metsässä hiilidioksidia sitovan biomassan määrä vähenee jopa 20 prosenttia, sanoo Eduardo Maeda.

Jo aiemmin on tiedetty, että pirstaloituneessa metsässä on vähemmän biomassaa, koska korkeat puut kaatuvat herkemmin reuna-alueilla.

Hiilinielulaskelmat uusiksi

Trooppiset sademetsät kattavat edelleen pinta-alaltaan suuria alueita ja ne ovat koko maapallon kannalta tärkeä hiilinielu. Nyt tehtiin havaintoja yksittäisistä puista, mutta reuna-alueita on paljon, joten tuloksilla on maailmanlaajuinen merkitys.

– Ihmisen toiminnan vaikutusta ilmastonmuutokseen pitää arvioida uudelleen. Tämä tutkimus antaa uutta tietoa sademetsän sopeutumisesta ympäristönmuutoksiin ja työkaluja tutkijoille ja päättäjille, jotka miettivät ilmastonmuutoksen hillintää, sanoo Maeda.

Tutkijat keräsivät kaukokartoituksen avulla aineistoa keskisessä Amazonissa Brasiliassa. Puista tehtiin digitaalinen 3-ulotteinen malli, jota käytettiin mallinnuksessa. Laskelmassa käytetiin puiden eri ominaisuuksia, kuten niiden kykyä käyttää vettä ja valoa sekä rungon vahvuus.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa (päätösnumero 318252, 319905 ja 345472 Biological Dynamics of Forest Fragment Forest – projektia.

Alkuperäinen artikkeli:

Edge effects on tree architecture exacerbate biomass loss of fragmented Amazonian forests, Nunes et al. 2023. Nature Communications

Lisätietoja: