Äskettäin Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Afrikan koskemattomissa trooppisissa vuoristometsissä on varastoituneena 150 tonnia hiiltä hehtaaria kohti. Yhden metsähehtaarin säilyttäminen säästää siis hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin sadan asunnon vuosittainen sähkönkulutus.
Tutkimus osoitti, että Afrikan vuoristometsät varastoivat hiiltä enemmän pinta-alayksikköä kohti kuin Amazonin sademetsät ja ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin Afrikan metsät alemmilla korkeusvyöhykkeillä. Nykyiset arviot Afrikan vuoristometsien osuudesta maailmanlaajuisessa ilmastosäätelyssä ovat aliarvioituja, sillä aiemmissa arvioissa hiiltä on arvioitu olevan vain 89 tonnia hehtaaria kohti.
Kansainvälinen tutkimusryhmä arvioi myös Afrikan mantereen trooppisten vuoristometsien peittämän pinta-alan muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana. He havaitsivat, että 0,8 miljoonaa hehtaaria metsää on menetetty ja merkittävimmin Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa ja Etiopiassa. Tämän seurauksena ilmakehään on päässyt yli 450 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Jos nykyinen metsäkato jatkuu, niin vuoteen 2030 mennessä katoaa 0,5 miljoonaa hehtaaria trooppista vuoristometsää.
”Tulokset ovat yllättäviä, koska vuoristoilmaston odotetaan pitävän yllä metsiä, jossa hiiltä sitoutuu vähän. Vuorien alempi lämpötila ja pilvien peittämät pitkät ajat hidastavat puiden kasvua, kun taas voimakkaat tuulet ja jyrkät epävakaat rinteet voivat rajoittaa suurten puiden kasvua ennen kuin ne kaatuvat ja kuolevat”, sanoo artikkelin pääkirjoittaja Aida Cuni-Sanchez Yorkin yliopistosta (the University of York’s Department of Environment and Geography) ja Norjan biotieteiden yliopistosta (Norwegian University of Life Sciences).
”Mutta toisin kuin muilla mantereilla, Afrikasta löysimme saman hiilivaraston pinta -alayksikköä kohden alanko- ja vuoristometsistä. Toisin kuin odotimme, vuoristometsissä on edelleen runsaasti suuria puita, ja nämä suuret puut, joiden rungon halkaisija voi olla yli 70 cm, varastoivat paljon hiiltä”, hän jatkaa.
Tutkijat mittasivat 72 000 puuta, jotka olivat 44 vuoristoalueella 12 Afrikan maassa Guineasta Etiopiaan ja etelässä Mosambikiin saakka. Jokaiselle vuoristoalueelle he perustivat pienempiä aloja, joissa he rekisteröivät jokaisen puun halkaisijan rinnan korkeudelta, korkeuden ja puulajin. Tutkijat sanoivat, että parempi tietämys siitä, kuinka paljon hiiltä vuoristometsä varastoi, on erityisen tärkeää niille kymmenelle afrikkalaiselle kansakunnalle, joilla ainoat trooppiset metsät ovat vuorilla.
”Vaikka tiedämme, mikä tekee Afrikan metsistä erityisiä, emme vielä tiedä, miksi ne ovat erilaisia. On mahdollista, että Afrikassa suurten kasvissyöjien, kuten norsujen, esiintyminen on tärkeässä asemassa vuoristometsien ekologiassa, koska nämä suuret eläimet hajottavat siemeniä ja ravinteita ja syövät pieniä puita luoden tilaa muille kasvaa suuremmiksi, mutta tämä vaatii lisätutkimuksia”, Cuni-Sanchez lisäsi. Erityisesti metsänorsujen työt Keniavuoren ja Kilimanjaron rinteillä ovat merkittäviä.
”Noin 5 prosenttia Afrikan trooppisista vuoristometsistä on raivattu vuoden 2000 jälkeen, ja joissakin maissa osuus on yli 20 prosenttia. Sen lisäksi, että nämä metsät ovat tärkeitä ilmaston säätelyn kannalta, ne ovat elinympäristöjä monille harvinaisille ja uhanalaisille lajeille, ja ne ovat erittäin tärkeitä veden saannin kannalta miljoonille alempana asuville ihmisille", sanoo Phil Platts Yorkin ympäristö- ja maantieteellisestä osastosta ja IUCN: n ilmastonmuutosasiantuntijaryhmästä.
Useimmat Afrikan valtiot ovat sitoutuneet Bonn Challengen mukaisesti ennallistamiseen metsää isoilla aloilla. Vaikka metsien ennallistaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, metsien käyttöä on kuitenkin priorisoitu.
”Aiemmin arvioidut hiilidioksidipäästöt Afrikan trooppisille vuoristometsille olivat paljon pienemmät kuin tutkimuksessamme raportoidut arvot. Toivomme, että nämä uudet tiedot kannustavat hiilen rahoitusmekanismeja kohti metsien hävittämisen välttämistä trooppisilla vuorilla. Kuten Pariisin sopimuksessa todetaan, trooppisten metsien hävittämisen vähentämisen sekä alanko- että vuoristometsissä on oltava ensisijainen tavoite", sanoo Martin Sullivan, Manchester Metropolitan Universityn luonnontieteiden laitokselta.
”Hiilen rahoitusmekanismit voivat auttaa parantamaan suojelutoimia kentällä - jopa suojelualueilla, metsien hävittäminen, metsien huonontuminen ja tuhoaminen ovat edelleen haaste ”, sanoo Gerard Imani, Université Oficielle de Bukavun biologian laitokselta Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Yksi tutkimuksen kenttäkohteista oli Taitavuoret Keniassa, jossa Helsingin yliopisto johtaa Taitan tutkimusasemaa. Puuston hiilivaraston seuranta kaukokartoitusmenetelmien avulla on ollut yksi tutkimusaiheista vuosia professori Petri Pellikan johtamassa Earth Change Observation Laboratory -tutkimusryhmässä, jossa on mukana nyt julkaistun artikkelin kirjoittamiseen osallistunut yliopistotutkija Janne Heiskanen.
Hiilen talteenoton ja varastoinnin lisäksi näillä vuoristometsillä on merkittävä rooli vesitaloudessa. Metsät kaappaavat ilmakehän kosteutta - sumua, vähentävät pintavirtausta ja mahdollistavat veden imeytymisen maahan synnyttäen pohjavettä. Tämä tarkoittaa enemmän lähteitä ja vettä ihmisille.
”Alkuperäismetsät ovat myös tärkeitä elinympäristöjä uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille, joita on edelleen Taitan vuorenhuippujen pirstoutuneissa metsissä. Taitavuorten hyvä uutinen on, että viime vuosina hiilivarantojen määrä metsien ulkopuolella on kasvanut peltometsätalouden kasvamisen ja -suojelun kautta”, Pellikka sanoo. Alkuperäismetsät ovat kuitenkin kärsineet puiden menetyksestä ja tuhoista tuulen ja tulipalon vuoksi.
Referenssi:
Cuni-Sanchez, A., Sullivan, M.J.P., Platts, P.J. et al. High aboveground carbon stock of African tropical montane forests. Nature 596, 536–542 (2021). https://doi.org/10.1038/s41586-021-03728-4
Lisätietoja:
Professori Petri Pellikka, petri.pellikka@helsinki.fi, +358 504154701