Helsingin kaupunki ja hallinto-oikeus ovat yleiskaavaan luonnostelluista kaupunkibulevardeista eri mieltä. Kaupunki kuitenkin näkee oikeuden keilteisen päätöksen lähinnä viivytyksenä: bulevardihaaveita ei ole haudattu.
Uusituista väylistä halutaan viihtyisiä, vaikka liikenne on vilkasta. Havainnekuvissa väyliä reunustavilla pihoilla viihtyvät lapset ja kuntoilijat, ei pakokaasu.
Kumpulassa fysiikan laitoksella työskentelevä Mona Kurppa on auttanut kaupunkisuunnitteluvirastoa tekemään fiksuja päätöksiä.
— Bulevardille tehtiin neljä vaihtoehtoista korttelisuunnitelmaa, joita tutkin simulaatioiden avulla. Selvitin, kuinka rakennusten korkeuden ja muodon vaihtelu vaikuttaa ilmanlaatuun: liikennepäästöjen kulkeutumiseen pois katutasosta.
Kurpan käyttämän virtausmallin avulla epäpuhtauksien liikettä voidaan tarkastella jopa metrin tarkkuudella.
— Pystymme ottamaan ympäristön puineen ja rakennuksineen hyvin realistisesti huomioon.
Ensimmäinen johtopäätös löydöistä on, että pakokaasukysymys kannatti esittää tutkijoille.
— Ilmanlaadun erot eri suunnitelmissa ovat isot. Korkealle rakentamiselle on painetta, mutta silti olisi tärkeä jättää väliin matalia kohtia, jotka tehostavat kortteleiden tuulettumista, Kurppa tähdentää.
Aluksi epäpuhtauksien reittejä on hahmoteltu kuin ne eivät reagoisi ilmassa muiden yhdisteiden kanssa. Seuraava urakka on täydentää laskelmia sillä fysikaalisella tiedolla, mitä ilmassa leijuvien aerosolihiukkasten dynaamisista prosesseista on olemassa.
Mallin antamia tuloksia verrataan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Mäkelänkadulta keräämiin mittausarvoihin sekä Metropolia-ammattikorkeakoulun Nuuskija-autolaboratoriolla hankittavaan lisäaineistoon.
Mona Kurpan väitöskirjaa ohjaa yliopistotutkija Leena Järvi ilmakehätieteiden osastolta.
Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2017 Kentältä-palstalla.
Yleiskaavan tilannetta koskevat tiedot on päivitetty 13.3.2018.