Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.
Metsät ja muu kasvillisuus sekä maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö aiheuttavat laskelmien mukaan reilun viidenneksen (23%) kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä.
”Ihmisen toiminta vaikuttaa tällä hetkellä jo yli 70 prosenttiin maailmanlaajuisesta jäättömästä maa-alasta. Jos päästöjä ei saada vähennettyä kaikilla sektoreilla erittäin nopeasti, joudutaan turvautumaan maankäyttöintensiivisiin ratkaisuihin, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä sivuvaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Repo toteaa.
Ilmastonmuutos vaarantaa ruokaturvan
Ilmastonmuutoksen eteneminen vaarantaa ruokaturvaa ympäri maapallon. Kohonneet lämpötilat, sademäärien muutokset sekä sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikeuttavat ruoantuotantoa jo nyt. Ruoantuotantoon kohdistuvat riskit kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa Climate Change and Land -raportin mukaan merkittäviä riskejä muun muassa ruokajärjestelmän tasapainolle ja veden saatavuudelle.
Maapallon ekosysteemeissä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo näkyvillä. Aavikoituminen on lisääntynyt ja ikirouta sulaa. Maaperän kunto ja tätä kautta ruoantuotannon mahdollisuudet ovat heikentyneet.
Aavikoituneilla alueilla elää tällä hetkellä noin 500 miljoonaa ihmistä. Maaperän köyhtyminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja ilmastonmuutos puolestaan heikentää maaperän kuntoa. Maaperä täytyy säilyttää tuottavana, jotta ruokaturva voidaan varmistaa väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lisääntyessä.
Raportti kertoo, että kolmannes maailmanlaajuisesti korjatusta sadosta hukataan jätteenä ja ruokahävikkinä. Hävikkiä vähentämällä voidaan pienentää ruoantuotantoon tarvittavaa peltopinta-alaa ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Kestävällä maankäytöllä voidaan hillitä ilmaston lämpenemistä
IPCC:n raportti antaa toivoa: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä. Kestävä maankäyttö tarjoaa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ratkaisuja ruoan riittävyyden varmistamiseen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen.
”Viesti on selvä: nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta. Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö täytyy muuttaa nykyistä kestävämmäksi koko maailmassa, myös Suomessa. IPCC:n tuoreessa raportissa esitettyjä keinoja on otettava pikaisesti käyttöön, metsäkatoa on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava ja ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä, unohtamatta luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Hallitusohjelmaan on kirjattu keinoja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi ja niiden pikainen toimeenpano on tärkeää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Raportti toteaa, että kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa, hyvää hallintoa ja ilmastokestäviä ohjauskeinoja kehittäen. Eri puolilla maapalloa toteutetaan jo monia kestäviä toimia, mutta ne täytyy saada laajempaan käyttöön.
”Raportti listaa hillinnän toimia kolmella tasolla. Näitä ovat suorat tekniset toimet, kuten viljelykäytäntöjen tai metsänhoidon muutokset, vaikuttaminen arvoketjuihin eli esimerkiksi siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon sekä riskien hallinta, kuten varoitusjärjestelmät tai kuivuutta paremmin kestäviin viljelykasveihin siirtyminen. Viisaat toimet riippuvat siitä, missä päin maailmaa niitä toteutetaan”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Repo kertoo.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi torstaina 8.8.2019 Climate Change and Land –erikoisraportin yhteenvedon päätöksentekijöille. Raportti viimeisteltiin viime ja tällä viikolla Sveitsissä järjestetyssä kokouksessa, johon osallistui IPCC:n jäsenmaiden hallitusten edustajia ja raportin laatineita tutkijoita. Suomesta kokoukseen osallistuivat Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Repo, Helsingin yliopiston yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski sekä erityisasiantuntijat Elias Hurmekoski maa- ja metsätalousministeriöstä ja Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä. Raportin kommentointiin osallistui lukuisia suomalaisia tutkijoita ja asiantuntijoita.
Lisätietoja:
Tutkija, post doc Anna Repo, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 0295 322219
Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 0295 322197
Yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, p. 050 448 7536
Erityisasiantuntija Kaarle Kupiainen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 232
Erityisasiantuntija Elias Hurmekoski, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@mmm.fi, p. 0295162092
Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 050 348 1406
- Seuraa raportin kansallista julkistustilaisuutta 8.8. klo 13.30-15
- Climate Change and Land -raportti julkaistaan IPCC:n sivuilla (ipcc.ch)
- Lisätietoa Suomen IPCC-työstä ja kaikki raportit (ilmatieteenlaitos.fi)
- Infograafeja IPCC:n erikoisraportin sisällöistä (luke.fi)
Taustatietoa IPCC:stä ja maankäytön erikoisraportista
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi Climate Change and Land -raportin yhteenvedon torstaina 8.8.2019. Climate Change and Land -raportin teemoja ovat ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän kunnon heikkeneminen, kestävä maankäyttö, ruokaturva sekä kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen maaekosysteemeissä.
IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa
IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten.
Ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi IPCC valmistelee ilmastonmuutosraportteja tutkijaryhmissä. Ryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista sekä siihen sopeutumisesta. IPCC ei siis tee uutta ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa. Se ei myöskään ehdota ilmastopoliittisia vaihtoehtoja.
Suomessa IPCC-työstä vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat.
IPCC:n kuudennen arviointiraportin (Sixth Assessment Report, AR6) sarjaan kuuluvat nyt julkaistavan Climate Change and Land -erikoisraportin (SRCCL) lisäksi kaksi erikoisraporttia, menetelmäraportti, kolmiosainen 6. arviointiraportti ja sen synteesiraportti.