Digitaalisuus murtaa teollisuuden kenttää. Vientituotteita syntyy myös palveluista, ja esimerkiksi peliteollisuus kasvaa. Osaaminenkin liittyy usein tuotteisiin, sillä maailmanluokan tuotteen kyljessä on hyvä myydä lisäpalveluita.
Vaikka Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern tunnetaan maailmalla ensisijaisesti tieteestään, siellä kun syntyi verkkomaailma World Wide Web (WWW) ja löydettiin Higgsin hiukkanen, se tarvitsee jatkuvasti myös uutta osaamista ja infrastruktuuria.
Siinä piilee yritysyhteistyön ja teknologian kehittämisen mahdollisuus myös suomalaisyrityksille, ja siksi Cern esittelee suomalaisille yrityksille ja yhteistyökumppaneille liiketoimintamahdollisuuksia tapahtumassaan Espoossa huhtikuussa.
Suomi osallistuu tutkimustyöhön
Suomalaiset ovat aina olleet näkyvästi mukana tutkimustyössä Cernissä; kun Higgsin bosonia etsittiin, tutkijat vastasivat etsinnästä varsinkin tau-leptonien avulla.
Suomalaiset tutkijat ovat olleet mukana myös LHC:ksi kutsutun protoni-protoni -törmäyttimen CMS-koeaseman sisimmän osan, piilevyistä koostuvan jälki-ilmaisimen, rakentamisessa.
Jälki-ilmaisimen hiilikuituiset tukirakenteet tehtiin Suomessa käyttäen hyväksi hiihtosauvoihin kehitettyä teknologiaa, ja Fysiikan tutkimuslaitos on mukana jälki-ilmaisimen kalibroinnissa edelleen.
Maanalaisen 27 kilometriä pitkän LHC-törmäyttimen dipolimagneettien suprajohdemetallilankaa toimitti nykyinen Luvata, silloinen Outokumpu Poricopper. Poricopper toimitti myös kaiken suprajohteen CMS-kokeen valtavaan magneettiin.
Tutkimus- ja teollisuusyhteistyöllä on siis jo hyvä pohja, ja tarjolla on myös uutta teollisuusyhteistyöstä Cernin kanssa.
Oppimisen globaali vallankumous
Yhteistyö kaupallisen kumppanin kanssa maailmanmarkkinoilla voi olla myös tieteellistä asiantuntija-apua.
Kun Cernin huhtikuisessa tapahtumassa kumppanina toimiva Lightneer etsi aikoinaan jatko-opiskelijaa, joka olisi valmis auttamaan uuden mobiilipelin kehitystyössä, hiukkasfyysikko Mikko Voutilainen Helsingin yliopistosta innostui.
- Täytyykö olla jatko-opiskelija, kelpaako tuore apulaisproffa?, hän kysyi Lightneerin väeltä.
Tutkija kiinnostui yhteistyön ideasta, koska etsi keinoja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
- Mobiilipelit ja oppiminen kuulostivat Suomen vahvuuksien mahtavalta käytöltä. Oppiminen, ei siis vain opettaminen, kiinnosti muutenkin, koska olin juuri saanut hiukkasfysiikan apulaisprofessuurin ja oma kolmivuotiaani oli kovasti edistymässä oppimisessa, välillä tablettiakin käyttäen.
Nyt Voutilainen avustaa Lightneeriä erilaisten tieteellisten selitysten muotoilussa, koska niiden pitää peleissä olla lyhyitä ja ytimekkäitä.
Pimeä aine
CERN Fellowna eli tutkijatohtorina Mikko Voutilainen on ollut kehittämässä CMS-kokeen hiukkasryöppyjen kalibraatiota. Nyt hän etsii muiden tutkijoiden kanssa myös hiukkasia, jotka selittäisivät pimeän aineen maailmankaikkeudessa.
- Tutkimus on edennyt hyvin, mutta pimeä aine on edelleen mystisesti piilossa, vaikka välillä jo vähän ehdittiin innostuakin, hän sanoo.
- Yhden jatko-opiskelijan kanssa etsimme eksoottisia hiukkasia kvarkeista ja gluoneista syntyvistä hiukkasryöpyistä. Toisen opiskelijan kanssa mittaamme top-kvarkin massaa, jota raskaat hiukkaset voivat hieman muuttaa.
Rakennuspalikoita maailmassa
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern Sveitsin Genevessä on syntynyt aineen perusolemuksen tutkimukseen.
Vaikka vuonna 2012 löydetty Higgsin hiukkanen on näkymätön, se on silti maailmankaikkeuden rakennuspalikoita. Sen havaitsemiseen tarvittiin lopulta 2000 biljoonaa LHC:n tuottamaa protonitörmäystä, kymmeniä petatavuja dataa, valtavasti suuria monimutkaisia laitteita ja tuhansia fyysikoita.
Pimeä aine on tällä hetkellä hiukkasfysiikan kuumin peruna, ja sen parissa työskentelee paljon ihmisiä.
- Edistystä toivotaan vuosikymmenen sisällä, hiukan riippuu siitä, millaisista hiukkasista tämä pimeä aine koostuu, Mikko Voutilainen arvelee.
CERN Roadshow in Finland
Cern on myös osa suomalaisten innovaatioiden ekosysteemiä. Se esittelee suomalaisille yrityksille ja yhteistyökumppaneille infrastruktuuriaan sekä liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia torstaina 6.4.2017 Espoossa Aalto Design Factoryn tiloissa, Betonimiehenkuja 5.
Tilaisuudessa on esillä tämänhetkinen startup-tuki, teknologian lisensointimahdollisuudet ja tutkimusyhteistyö. Cernin ostobudjetti teollisuudelta tehtäviin hankintoihin on nyt vuositasolla yli puoli miljardia euroa.
Ohjelma, esittely ja ilmoittautuminen.
Cern
Suomi on yksi Genevessä päämajaansa pitävän tutkimuskeskuksen 22 jäsenmaasta. Siellä työskentelee 2 600 vakituista työntekijää ja tuhansia vierailevia tutkijoita.
Varsinainen jäsen Cernissä Suomi on ollut vuodesta 1991. Yhteistyöstä Cernin kanssa huolehtii Fysiikan tutkimuslaitos (HIP), joka on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen tutkimuslaitos.
HIP toimii Helsingin yliopiston yhteydessä. Se tekee fysiikan perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta, hiukkaskiihdytinkeskuksiin liittyvää soveltavaa teknologiankehitystä sekä osallistuu fysiikan alan tutkijakoulutukseen.
LHC
LHC:n kokeet Cernissä pyrkivät myös selvittämään, onko olemassa supersymmetrisiä hiukkasia, jotka kävisivät selitykseksi maailmankaikkeuden pimeälle aineelle. Kysymyksiä on paljon. Miksi maailmankaikkeudessa on jäljellä enemmän ainetta kuin antiainetta, vaikka alkuräjähdyksessä niitä syntyi yhtä paljon? Onko olemassa useampia ulottuvuuksia kuin tuntemamme neljä aika- ja paikkaulottuvuutta? Voisivatko tuntemamme alkeishiukkaset koostua vielä pienemmistä osasista?
Lisätiedot:
Apulaisprofessori Mikko Voutilainen, Helsingin yliopisto, 050 448 5621, mikko.voutilainen@helsinki.fi
Suomen Cern-yhteistyön johtaja, professori Paula Eerola, Fysiikan tutkimuslaitos, 050 317 5600, paula.eerola@helsinki.fi
Vilppu Simpanen, 6.4.2017 Cern-tilaisuuden vastaava tuottaja, Fysiikan tutkimuslaitos, 044 556 4532, vilppu.simpanen@helsinki.fi
Median kontaktihenkilönä toimii Markus Nordberg, +41 75 411 4452, markus.nordberg@cern.ch; https://events.hip.fi/cernroadshowinfinland/media/.
Minna Meriläinen-Tenhu, viestintä, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu, minna.merilainen@helsinki.fi