Arkisten kestävyystekojen lisäksi pitää vaatia muutosta – ympäristökriisien ratkaisu vaatii monenlaista toimintaa ja politiikkaa

Millaista syömistä, liikkumista ja lämpötiloja pidämme normaaleina? Miten kansalaistoiminta voi auttaa siirtymään kestävämpään tulevaisuuteen?

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisella on kiire. Tähän tarvitaan kestävyysmurrosta, eli kokonaisvaltaista kulutus- ja tuotantotapojen muutosta kestävään suuntaan. Kaiken ihmisen toiminnan on kunnioitettava planeettamme reunaehtoja ja otettava huomioon myös muut maapallolla elävät lajit.

Planeetan kokoinen arki: Askelia kestävämpään politiikkaan -kirja kertoo, miten monilla tavoilla jokapäiväinen elämä, sitä määrittävä politiikka ja taustalla vaikuttavat ajattelutavat kytkeytyvät ympäristökriiseihin ja millaista politiikkaa ja toimintaa planeetan rajoihin mahtuminen edellyttää. Kirjan ovat toimittaneet sosiologian dosentti ja kestävän kulutuksen tutkijatohtori Senja Laakso ja sosiaalitieteiden tutkijatohtori Riikka Aro. Kirjoittajakuntaan lukeutuu kestävyystieteiden, yhteiskunta- ja sosiaalitieteiden, kulutustutkimuksen sekä ympäristöpolitiikan tutkijoita ja asiantuntijoita. He käsittelevät esimerkiksi asumista, syömistä ja liikkumista sekä pohtivat keinoja lievittää niiden ympäristövaikutuksia ja samalla parantaa niin ihmisten kuin luonnonkin hyvinvointia.

– Ympäristökysymysten kannalta olennainen politiikka ei ole vain ympäristöpolitiikkaa. Se on myös maatalous-, liikenne- ja energiapolitiikkaa, kaupunkien kaavoitusta ja ruokapalveluita, päätöksiä siitä, miten ja millaista tietoa tuotetaan ja miten sitä sovelletaan, Laakso ja Aro sanovat.

–  Ympäristön kannalta keskeiset arjen toiminnot eivät rajaudu yksilön arvoihin, asenteisiin ja osaamisiin vaan jaettuun ymmärrykseen siitä, mikä on toivottavaa, odotettua ja normaalia: esimerkiksi millaisia sisälämpötiloja pidämme mukavina, mitä tarkoittaa terveellinen liikkuminen, ja millaista on se hyvä ruoka, jota teemme läheisillemme.

Tutkijat valavat uskoa siihen, että ympäristökriisit ovat ratkaistavissa ja että voimme siitä huolimatta elää hyvää, perustarpeet tyydyttävää elämää. Toivoa lisää se, että kansalaistoiminnalla on potentiaalia vaikuttaa tärkeiden ympäristöä koskevien aiheiden nostamisessa julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Pienikin osa kansasta voi saada aikaan ratkaisevan käänteen.

– Vaikuttava muutos edellyttää arjen elämäntapa- ja kulutusvalintojen lisäksi aktiivista vaatimista, neuvottelua ja järjestäytymistä. Vaikka arjen pienet teot ovat tärkeitä tekemisen kokemuksen näkökulmasta, on tärkeää hahmottaa nämä pienet teot osana kokonaisuutta, joka koostuu erikokoisista toimenpiteistä erilaisissa rooleissamme, osana erilaisia yhteisöjä ja näiden yhteisvaikutuksesta, Aro ja Laakso sanovat.

Haluatko lukea lisää kestävästä tulevaisuudesta? Tutustu tutkimukseemme