Euroopassa riittää ympäristöalan tutkimusinfrastruktuureja: ilmastomalleja kehittelevä IS-ENES, ilman epäpuhtauksien ACTRIS, yläilmakehätutka EISCAT, rannikkomerten JERICO sekä kosolti muita vaikeiden lyhenteiden taa piiloutuneita laitteistoja ja systeemejä. Ja nämä eivät valitettavasti pelaa yhteen.
‒ Kerran yhdessä kokouksessa puhuttiin kaksi tuntia tietystä ongelmakohdasta, kunnes huomattiin, että mitään ongelmaa ei ollutkaan, vaan että eri tutkimussuuntien ihmiset käyttivät samaa termiä eri tarkoituksiin, kuvailee tutkimuskoordinaattori Ari Asmi fysiikan laitokselta.
Tieteenalojen vuoropuhelun ongelmia helpotetaan nyt nelivuotisella EU-rahoitteisella ENVRI PLUS –hankkeella, jonka projektinjohtajana Asmi työskentelee.
Vierailuja ja standardeja
Hankkeessa etsitään yhteisiä ratkaisuja muun muassa datan käsittelyyn ja julkaisemiseen ja eritoten metadatan tekniseen muotoon, jotta datan sisältö aukeaisi kaikille kuten pitää.
Myös tutkijavierailuja toisen infrastruktuurin tutkimusasemilla on määrä helpottaa ja standardoida. Samoin tutkimuseettisistä kysymyksistä on määrä luoda yhteistä linjaa.
‒ Jos jollain on hyvä ratkaisu, on tehokkaampaa monistaa se kuin että kaikki tahoillaan yrittäisivät keksiä sen alusta alkaen. Yhteinen standardisto palvelee erityisesti tuoreita ympäristöalan järjestöjä, Asmi painottaa.
Hanke alkoi keväällä, ja sen päämaja sijaitsee Kumpulan kampuksen Dynamicumissa.
Laitteistoista ja rakenteista tehot irti
EU-maat ovat varovaisestikin arvioiden panostaneet ENVRI PLUS:n piirissä oleviin tutkimusjärjestöihin 1,2 miljardia euroa. Siihen nähden ENVRI PLUS -budjetin 15 miljoonaa on maltillinen summa.
‒ Jos ENVRI PLUS saa tutkimusinfrastruktuureille uusia käyttäjiä tai tiedon käyttö nopeutuu, investoinneista saatavat hyödyt lisääntyvät tehokkaasti.
Asmi korostaa, että ENVRI PLUS ei sanele tutkimuksen standardeja, vaan prosessi hoidetaan keskustellen tutkimuslaitosten kanssa niin, että lopputulokseksi saadaan "parhaat käytännöt" -tyylisiä ohjeita.
‒ Standardointi ei saa tehdä minkään alan tutkimusta mahdottoman vaikeaksi. Jos jollakin tutkimusasemalla tarkkaillaan koskematonta metsää luonnontilassa, ei sinne voi päästää metsäpalotutkijoita tekemään kokeita.
Päämajat kylki kyljessä
ENVRI PLUS:san päämajan saamista Kumpulaan auttoi se, että siellä pitää päämajaansa yhteiseurooppalainen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä ICOS. Päämajojen hallinto on osittain päällekkäistä.
‒ Euroopan komission viesti on ollut, että kun kyseessä on infrastruktuurien yhteinen kehityshanke, sitä on järkevä koordinoida paikassa, jossa on jo infrastruktuurihanke käynnissä.