Tvärminnen eläintieteellinen asema on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä kolmen miljoonan euron tutkimusrahoituksen. Rahoituksella perustetaan CoastClim, uusi monitieteinen rannikkoekosysteemi- ja ilmastotutkimuksen keskus. Keskus tuo ensi kertaa Itämeren alueella yhteen meriekologian, biogeokemian ja ilmakehätutkimuksen asiantuntijat. CoastClimin tarkoituksena on tuottaa yhtenäistä tietoa siitä, millaisessa vuorovaikutuksessa Itämeren ja sen rannikkoympäristöjen prosessit sekä ilmakehä ovat ja mitä tämä merkitsee ilmastolle.
– Tiedämme, että merien kyky varastoida lämpöä on tärkeää ilmaston kannalta. Maailman meret ovat sitoneet yli 90 prosenttia ilmastonmuutokseen liittyvästä lämmöstä. Sen sijaan emme tiedä, miten Itämeri vaikuttaa ilmastoon, sanoo Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko.
Saadakseen aiempaa selvemmän käsityksen meren ja ilmakehän välisistä yhteyksistä tutkijat yhdistävät tietoja meressä, pohjasedimentissä, ilmassa ja erilaisissa elinympäristöissä tehtävistä kenttämittauksista.
– Terve meri toimii hiilinieluna, joka sitoo hiiltä ja tukee ekosysteemin tasapainoa. Rehevöitynyt meri puolestaan lämmittää ympäristöä ja muuttuu hiilen lähteeksi, joka vapauttaa hiilidioksidia ja metaania ilmakehään ja lisää siten ilmaston lämpenemistä. Uusi yksikkömme pyrkii selvittämään, kumpaan näistä kategoriasta Itämeri kuuluu.
Lue Alf Norkon aiempi haastattelu, jossa pohditaan, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde.
Baltic Bridge 2.0
CoastClim perustuu Helsingin ja Tukholman yliopistojen vuonna 2017 alkaneeseen Itämerta koskevaan strategiseen tutkimusyhteistyöhön, joka tunnetaan nimellä Baltic Bridge (linkki ohjaa ruotsinkieliseen juttuun).
– Alussa yksi tavoitteistamme oli yhdistää Tukholman yliopiston Itämerikeskuksen matemaattinen mallintamisasiantuntemus sekä se meressä elävien lajien ja ekologisten prosessien tuntemus, josta Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema tunnetaan, kertoo Norkko, joka toimii myös vierailevana professorina Tukholman yliopiston Itämerikeskuksessa.
Nyt yhteistyötä vahvistetaan molempien yliopistojen ilmakehätutkijoilla. Helsingistä yhteistyöhön osallistuu akateemikko Markku Kulmalan johtaman Ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) tutkijoita.
– Tvärminnessä voivat ainulaatuisella tavalla yhdistyä rannikon tutkimus, monipuolinen meribiologia, pitkät aikasarjat ja ilmakehätutkimus. Tässä on mahdollisuus todella ainulaatuisiin tuloksiin, Markku Kulmala sanoo.
Tukholman yliopistosta työhön osallistuu puolestaan Itämerikeskus ja jatkossa myös ilmastotutkimukseen keskittyvä Bolin-keskus. Ruotsin osuutta koordinoi biogeokemian professori Christoph Humborg, joka on Itämerikeskuksen tieteellinen johtaja ja toimii vierailevana professorina Tvärminnen asemalla.
– Avainelinympäristöt, kuten meriheinä ja rannikkoalueiden levävyöhykkeet voivat esittää ilmastollisesti tärkeää roolia, koska ne ovat tehokkaita hiilinieluja. Meidän täytyy kuitenkin perehtyä lisää näihin arvokkaisiin ekosysteemeihin, ja tämän poikkitieteellisen yhteistyön kautta meille tarjoutuu siihen ainutlaatuinen mahdollisuus, Christoph Humborg toteaa.
Lisävahvistusta tuo rahoitus, jonka Walter ja Andrée de Nottbeckin säätiö sekä Onni Talaan Säätiö ovat myöntäneet kuudelle tohtorikoulutettavalle. Nämä aloittavat hankkeensa syyskuussa.
– Ilmasto ja ilmastonmuutos eivät tunne kansakuntien tai tieteenalojen välisiä rajoja. Yhdistämällä asiantuntemuksemme jatkossakin voimme tuottaa aiempaa tarkempia ilmastomalleja, joilla voidaan tukea meren monimuotoisuutta ja taistella ilmastonmuutosta vastaan, Alf Norkko toteaa.