Vapaaehtoisten harrastajien panostus Suomen luonnon monimuotoisuuden seurantoihin on mittava. Tuore Seurantauutiset 2020 kertoo tämän työn tuloksista. Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Suomen Lajitietokeskuksen julkaisema sähköinen uutislehti Seurantauutiset ilmestyi nyt viidettä kertaa.
– Seurannoista saa elämyksiä sekä arvokasta ja yllättävääkin tietoa, kiteyttää Seurantauutisten päätoimittaja Heidi Björklund Luomuksesta.
Parinvaihtoa sääksenpesillä
Satakunnassa seurattiin sääksien elämää pesäkameroilla. Ossin ja Alman pesintä päättyi, kun kanahaukka saalisti niiden kolme poikasta. Sulo ja Vienokin saivat kolme munaa, joita Vieno hautoi, kunnes Sulo katosi. Sen sijaan Ahti ja Helmi eivät päässeet alkua pidemmälle, sillä niiden pesä jäi tyhjäksi.
Epäonnen jälkeen Alma vieraili yksin ja Ossin kanssa muilla sääksenpesillä. Ahtin pesällä Alma nähtiin vielä elokuussa. Ossi palasi heinä–elokuussa omalle pesälleen, jossa sen seuraan liittyi Helmi. Ahtin pesälle puolestaan ilmaantui Alman lisäksi Martta, joka on Ossin ja Alman poikanen vuodelta 2017.
Kameraseurannasta tulee erityisen mielenkiintoista pesimäkaudella 2020.
– Kuka tulee sulhoksi Sulon paikalle ja onko Vieno vielä kuvioissa? Onko Ahtin puolisona Alma tai Martta, pohtii Luomuksen seurantatiimin vetäjä Jari Valkama.
Lepakkorengastusta 15 vuotta
Suomessa on rengastettu vuodesta 2004 lähtien yli 3 400 lepakkoa, joista eniten vesisiippoja ja isoviiksisiippoja. Rengastustilastossa kolmantena on yleisimpänä pidetty lepakkolajimme pohjanlepakko.
Rengastus tuo tietoa lepakoiden liikkeistä. Korvayököistä lähes puolet on tavattu samoilta rengastuspaikoilta.
– Suurin osa lepakoistamme vaikuttaa olevan paikkauskollisia, kertoo suunnittelija Ville Vasko Luomuksesta.
Aloillaan on viihtynyt myös Suomen vanhin lepakko, Nautelan Nestoriksi nimetty lähes 20-vuotias vesisiippakoiras. Se rengastettiin aikoinaan Liedon Nautelankosken vanhassa myllyssä, missä se tavattiin jälleen viime kesänä.
Monimuotoiset seurannat
Seurantauutisissa kerrotaan lisäksi muun muassa lintujen uhanalaisuusarvioinnista, luontoseurannasta maitotiloilla, kehrääjän muuttotutkimuksesta, vähälukuisten lajien rengastuksesta ja seurantoihin osallistumisesta.
Kannattaa myös tarkkailla lintujen jalkoja renkaiden tai lukurenkaiden varalta. Petteri Lehikoinen lukurengasti kaverinsa kanssa harvinaisen arosuohaukan, jonka hän tapasi itse myöhemmin Etelä-Ruotsissa. Edward Kluenin hankkeessa on puolestaan värirengastettu mustarastaita kautta Etelä-Suomen. Rengaslöydöstä voit ilmoittaa Luomuksen sivulla.
Lisätietoja
- Heidi Björklund, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus: p. 050 4487124, heidi.bjorklund@helsinki.fi
- Jari Valkama, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus: p. 050 3182358, jari.valkama@helsinki.fi
- Ville Vasko, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus: p. 050 5659564, ville.vasko@helsinki.fi