Polku2030-raportti: Kestävä kehitys otettava hallitusohjelman perustaksi
Suomen suurimmat vaikeudet kestävä kehitys -politiikassa liittyvät kulutukseen, ympäristön tilaan ja eriarvoistumiseen. Suomen kestävän kehityksen politiikkaa on arvioitu nyt ensimmäisen kerran.

Kaikki YK-maat ovat sitoutunet seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitteen (Agenda2030) saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita ovat esimerkiksi köyhyyden ja nälän lievittäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, hyvän koulutuksen tarjoaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Muiden YK-maiden lailla myös Suomi on sitoutunut toimintaohjelman toteuttamiseen.

Valtioneuvoston kanslian tilaama Polku2030-raportti arvioi Suomen kestävän kehityksen politiikan toteutumista ja esittää konkreettisia suosituksia muun muassa tulevan hallitusohjelman valmisteluun ja painopisteiden valintaan.

Polku2030-hankkeen ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS, Suomen ympäristökeskus Syke ja ajatushautomo Demos Helsinki.

Polku2030-raportin mukaan kestävä kehitys on Suomessa laajasti jaettu ja hyväksytty tavoite. Agenda2030-tavoitteita kannatetaan laajasti. Politiikan kehittämisen vaikeutena on kuitenkin tavoitteiden laajuus ja abstraktius. Raportin mukaan Suomen valtion tämänhetkiset toimet eivät luo uskottavaa polkua tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää monilla kestävän kehityksen mittareille hyvin, mutta silti Agenda2030-tavoitteiden saavuttaminen vaatii Suomelta vielä paljon työtä.

Kestävä kehitys kaikille hallinnonaloille

Hankeryhmä suosittaa, että seuraavat hallitukset ottavat Agenda2030-tavoitteisiin pääseminen hallitusohjelman perustaksi kaikilla hallinnonaloilla. Hallitusten on luotava uskottava tiekartta, jonka avulla Suomi voi saavuttaa Agenda2030-tavoitteet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää politiikan muutosvoimaisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja johdonmukaisuuteen.

Ulkopolitiikassa kestävän kehityksen edistäminen on jäänyt liiaksi ulkoministeriön ja sen sisällä kehityspoliittisen osaston vastuulle.

– Kestävä kehitys on liian usein yksittäisten työntekijöiden vastuulla, ja valtavirtaistamiseen pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. Myös kehitysyhteistyön määrärahoille täytyy luoda uskottava kasvu-ura ja painottaa tukea YK-järjestelmälle, toteaa Polku 2030-hankkeen ulkopolitiikka-arvion tehnyt Helsingin yliopiston tutkijatohtori Matti Ylönen.

Hankeryhmän mukaan Suomen tulee myös varmistaa, että kestävän kehityksen politiikka vähentää eriarvoisuutta YK:n ”Ketään ei jätetä” -periaatteen mukaisesti. Tähän liittyen pitää kehittää kaiken ulkopolitiikan ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja tiedontuotantoa.

Kestävälle kehitykselle luotava selkeät mittarit

HELSUS on hyödyntänyt hankkeessa myös politiikkadialogeja, joissa Helsingin yliopiston tutkijat ovat tarjonneet poliitikoille ja virkamiehille tutkimukseen perustuvia suosituksia kestävän kehityksen edistämiseen ja mittaamiseen. Polku2030-arvioinnissa todetaankin, että kestävän kehityksen indikaattoreille tarvitaan selkeät, mitattavat kansalliset tavoitetasot. Näin kehitystä voidaan seurata ja indikaattoritiedon käyttökelpoisuus lisääntyy.

Kestävän kehityksen vaikeudet liittyvät erityisesti kulutukseen, luonnon ja ympäristön tilaan, ilmastonmuutokseen sekä eriarvoistumiseen.

– Indikaattorien valossa erityisesti kulutus on kestävän kehityksen osa-alue, joka on hälyttävällä tasolla. Suomalaisen kulutuksen globaali jalanjälki on suuri ja se vaikeuttaa myös muiden maiden mahdollisuuksia saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita, sanoo HELSUS:n tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki.

Lue ja kuuntele lisää:

Polku2030-loppuraportti

Hankkeen tuloksia käsiteltiin eduskunnassa neljän valiokunnan yhteiskuulemisessa 15.2.2019.

Policy Brief: Kestävä kehitys vaatii tavoitteiden viemistä politiikan ytimeen