Määritys isäntäkasvista alkaen
Suomen kirvalajisto ja näiden isäntäkasvilajit tunnetaan nykyisin tarkkaan
Nyt julkaistut lajintunnistusoppaat on kuvitettu sadoin havainnollisin valokuvin, joita tukevat piirroskuvat tuntomerkeistä. Aiemmin Pohjolan lajistosta on ollut saatavilla vain piirroskuviin perustuvaa määrityskirjallisuutta. Uusien tietojen ansiosta kirvalajin määrittämisen voi ensimmäistä kertaa aloittaa myös isäntäkasvista.
Avoin julkaiseminen tukee myös harrastajia
Avoin julkaiseminen on taksonomisessa työssä – kuten Suomen kirvalajiston selvittämisessä – erityisen tärkeää, sillä tuloksia tarvitaan myös tiedeyhteisön ulkopuolella.
Luontoharrastajat keräävät merkittäviä määriä lajihavaintoaineistoa, jota tarvitaan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Avoimesti saatavilla olevien laadukkaiden määritysoppaiden avulla harrastajat pystyvät siirtymään helpommin havaittavista ja tutkittavista ryhmistä kuten päiväperhosista heikommin tunnettujen ryhmien pariin ja opetella tunnistamaan myös näitä.
Kirvat kuuluisia huonosta säilyvyydestä
Parikymmenvuotisen uransa aikana Anders Albrecht on kehittänyt kirvojen säilöntämenetelmää. Aiemmin niitä on säilötty alkoholiin tai yritetty preparoida alustalle – aina yhtä heikoin tuloksin.
Albrechtin kehittämällä uudella menetelmällä kirvat säilötään pakastekuivaamalla, jolloin säilötyt näytteet eivät menetä värejään ja tuntomerkkien kirjo säilyy paremmin kuin muilla menetelmillä.
Samalla on kertynyt kymmenien tuhansien kirva-havaintojen aineisto, joka on tulossa käytettäväksi Suomen Lajitietokeskuksen (
Helsingin yliopiston erillislaitos Luomus koordinoi Suomen Lajitietokeskusta.
Lisätietoa
Tunnistusoppaat (englanniksi):
Albrecht A.C. 2015.
Albrecht A.C. 2017.
Intendentti Anders Albrecht
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
p. 050 318 2324