Maailman hiilidioksidipäästöistä noin 24 prosenttia aiheutuu tropiikin maankäytöstä eli maa- ja metsätaloudesta, joiden tarpeisiin trooppisia metsiä hakataan kiihtyvällä tahdilla.
Maailman maista kaksi aiheuttaa noin puolet trooppisten metsien kadoista. Maat ovat Indonesia ja Brasilia.
— Brasilia on menossa hyvään suuntaan, Indonesia huonoon, Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen arvioi.
Indonesian hiilidioksidipäästöistä jopa 70 prosenttia aiheutuu metsäkadosta ja muista maankäytön muutoksista. Maassa toimii lukuisia kansainvälisiä palmuöljy-yrityksiä, jotka raivaavat sademetsää plantaasien tieltä.
Sen sijaan Brasilia on siirtynyt tehokkaaseen maatalouteen. Sen ansiosta Amazonin sademetsien hävitystahti on pienentynyt 40 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana.
Positiivinen kehitys on saatu aikaan kepillä ja porkkanalla. Laittomasta hakkuusta koituu ankaria rangaistuksia. Porkkana on puolestaan sertifiointijärjestelmä, johon liittymällä maanviljelijät saavat sadostaan paremman tuoton.
PUHDASTA VETTÄ
Suomessa korostetaan metsien roolia hiilinieluna, koska se sopii Suomen ja EU:n päästövähennystavoitteisiin. Metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia, mikä hidastuttaa maapallon lämpenemistä.
— Ihmiskunnan kannalta metsien tärkein hyöty on se, että niiden ansiosta maailmassa on puhdasta juomavettä, Kanninen painottaa.
Metsä on olennainen veden kiertokulun kannalta. Jos esimerkiksi vuorella sataa eikä vuorella kasva puita, vesi ei imeydy maaperään vaan valuu rinnettä alas. Puut sen sijaan jarruttavat veden kulkua ja auttavat vettä suodattumaan maaperään. Vesi muuttuu pohjavedeksi, josta laakson asukkaat saavat juotavaa ja maatalous vettä viljelykasveille.
Metsien hyödyistä elää myös vääriä uskomuksia. Monet toistavat väitettä, että metsät ovat tärkeitä, koska ne tuottavat happea.
— Hapentuottajan rooli ei ole yhtä merkittävä. Ilmakehässä on riittävästi happea.
PUU JA ELANTO
Jos ja kun ilmaston lämpenemistä halutaan hidastaa, tropiikin maiden on pakko muuttaa käytäntöjään. Metsien kohtelu ei kuitenkaan parane, ennen kuin ihmiset saavat leipänsä riittämään nykyistä paremmin. On siis tärkeää saada metsät tuottamaan. Tuoton pitää olla parempi kuin silloin, kun puita kaadetaan palmuöljyviljelmän tai kaivoksen alta.
— Jos metsästä saa tuloja, ihminen ei tuhoa sitä, Kanninen kiteyttää.
Hyvä esimerkki on Costa Rica. Maan tärkein elinkeino on matkailu, ja turisteja kiinnostaa monipuolinen luonto. Metsistä siis kannattaa pitää hyvää huolta.
— Costa Ricassa metsien tärkein tuote on tyytyväinen turisti.
Tällä hetkellä 80 prosenttia tropiikin metsäkadosta johtuu maataloudesta. Maatalouden järkeistäminen voi tarkoittaa mitä tahansa keinoja keräilytaloudesta tehotuotantoon.
— Tehotuotanto kuulostaa hirveältä, mutta se voi joskus olla ainoa vaihtoehto. Tehostamista on myös esimerkiksi se, että opetellaan käyttämään lannoitteita oikein.
Ylilannoittamisesta ei ole hyötyä. Typpilannoitteet vapauttavat typpioksiduuleja, kasvihuonekaasuja, jotka kerääntyvät ilmakehään.
Keppejä tarvitaan muuallakin kuin Brasiliassa. Kurinpalautus on usein hankalaa, etenkin, jos vastapuolena on kansainvälinen yritys.
— Isoilla pelureilla on taloudellista valtaa. Kuvioon sotkeutuu usein pimeää bisnestä ja korruptiota.
KUIN SUOMI AIKOINAAN
Aikanaan Suomenkin metsiä on surutta kaadettu laivanrakentamisen ja tervanpolton tarpeisiin. Metsänhoitoon satsaaminen on vaatinut koko joukon poliittisia päätöksiä, työtä ja rahaa.
Ensimmäiset metsänhoitoyhdistykset perustettiin reilut sata vuotta sitten. Nyt Suomessa on kaksi kertaa enemmän puita kuin silloin. Se on saavutus, etenkin kun huomioi, että Suomessa metsää on hyödynnetty niin paljon, että se on nostanut maan köyhyydestä.
Metsiä ei aina tarvitse välttämättä suojella eikä istuttaa. Metsät kasvavat itsekseen, jos niiden annetaan kasvaa ja jos aluetta hoidetaan.
— Suomi voi auttaa trooppisia maita viemällä tietoa ja opettamalla kestävää metsänhoitoa, Kanninen toteaa.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/07/17.
Trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen : Julkaisut, projektit, aktiviteetit, palkinnot.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.