Miten nuorten paikkakokemus rakentuu?

Lukioikäiset liikkuvat vapaasti ja luovat paikoille omia merkityksiä. Enää eivät vanhemmat rajoita tai määritä nuorten paikkakokemusta. Tähän tulokseen on tullut Heli Ponto maantieteen väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 18.8.2017.

Väitöskirjan aineistona ovat kaupunkilaisnuoret haastattelut, valokuvat, GPS-tallenteet sekä koulun kirjoitustehtävien avulla kerätyt tekstit. Aineisto on kerätty pääkaupunkiseudulta Leppävaarasta, Tikkurilasta ja Itäkeskuksesta.

Lapsuuden leikkipaikat saattelevat aikuisuuteen

– Nuoret kokivat lapsuuden paikat tärkeiksi muistoiksi, vaikka ne eivät enää olleet keskeisiä paikkoja arjessa. Ristiriitaiset kokemukset uusista aikuisuuden paikoista tuntuivat helpommilta, mikäli muistot lapsuuden tutusta paikoista yhdistyvät uusiin aikuisuuden paikkoihin, sanoo Heli Ponto.

Väitöstutkimuksen mukaan nuoret elävät kokemuksellisesti lapsuuden ja aikuisuuden paikkojen välissä ja rakentavat uusia henkilökohtaisia paikkasidoksia.

Tutkimuksessa korostui ystävien merkitys kuulumisen tunteen rakentumisessa. Ystävyksillä on yksityisiä ”meidän” paikkoja mutta myös avoimempia paikkoja, joihin ”muut” ovat tervetulleita. Muiden kohtaaminen koettiin helpommaksi ystävien kanssa. Jos nuori pystyi sietämään erilaisia ihmisiä arjen paikoissa, niin hänen kuulumisensa paikkaan säilyi paremmin.

Irti päästämisen opettelua

Yhteydet tuttuihin paikkoihin kuitenkin muuttuivat aikuistumisen myötä. Koska muutos voi aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia, nuoren on tärkeä oppia tunnistamaan omat sidoksensa, jotta hän pystyy selviämään katkeamista paikkojen ja itsensä välillä.

– Nuorilla tulisi olla riittävästi toimivaltaa hänelle merkityksellisissä arjen paikoissa, sillä se vaikuttaa siihen miten he kokevat kuulumista ja kuulumattomuutta arjen ympäristöönsä, sanoo Heli Ponto.

Nuori ei pysy paikallaan

Liikkuminen on nuorten tapa olla ja elää kaupungissa ja toteuttaa uutta aikuisuuttaan. Liikkumisen kautta syntyi yhteys paikkoihin.  Tutkimuksen mukaan nuoret kokivat, että vanhemmat eivät rajoittaneet heidän liikkumistaan. Liikkumista säätelivät heikot julkiset yhteydet tai oman ajokortin tai ajoneuvon puute.

Kun kaupunkinuoret liikkuvat lapsuudesta tutun leikkipuiston tai hengailupaikan kulmilla kaveriporukassa, niin parhaimmillaan se estää ulkopuolisuutta ja antaa kuulumisen tunteen. Nuorille on kuitenkin annettava vapaus luoda omia merkityksiä, jotka tukevat aikuistumista todetaan väitöstutkimuksessa.

FM Heli Ponto väittelee 18.8.2017 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Young people's everyday lives in the city: living and experiencing daily places".  Vastaväittäjänä on dosentti Jani Vuolteenaho, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Mari Vaattovaara. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XV, Unioninkatu 34. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirja: Young people's everyday lives in the city: living and experiencing daily places

Lisätietoja

FM Heli Ponto
Sähköposti: heli.ponto@helsinki.fi
Puhelin: 040 501 5357

Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki
Sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi
Puhelin: 050 448 5770
Twitter: @inkiriitta