Hyytiälän kokemuksista globaaliksi ratkaisuksi
Akateemikko, fysiikan professori
Helsingin yliopiston
– Tarvitaan uusia päästöjen mittausmenetelmiä ja lisää dataa, jotta ymmärrämme luonnon takaisinkytkentämekanismit. Tavoitteemme onkin tuhat Hyytiälän SMEAR-aseman kaltaista mittauspistettä ympäri maailmaa, kertoo Markku Kulmala.
Ihmiskunnan energiantarve kasvaa edelleen. Hiilensidontaa on tehostettava, koska kaikkea energiaa ei voida edes tulevaisuudessa tuottaa uusiutuvilla energialähteillä. – Energian tarpeen kasvun määrää ei usein ymmärretä. 15 vuodessa energian kulutuksen kasvu on ollut sama kuin olisimme tuplanneet öljyn kulutuksen, Mika Anttonen avaa.
Hiilensidonnassa peltomaan rooli on keskeinen
Apulaisprofessori
Pihlatie voi tutkimuksessaan hyödyntää Hyytiälän metsäaseman SMEAR-infrastruktuuria, jota Markku Kulmala on ollut kehittämässä 1980-luvulta alkaen metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten tutkimukseen.
– Hiilen sitomisen näkökulmasta peltojen monimuotoisuutta kannattaisi lisätä esimerkiksi vähentämällä lannoitteita ja peltojen muokkaamista, Pihlatie kertoo tutkimuksen näkökulmasta.
Lue lisää:
Hiilen kierron kannalta kestävä viljelymalli on myös taloudellisesti kestävämpää viljelyä.
– Tavoitteena on parantaa maaperän laatua ja saada näin parempi tuotanto. Samalla aiheutuu vähemmän päästöjä ja hiilensidonta tehostuu, kertoo Ilkka Herlin.
– Tällä hetkellä kaikki Suomen pellot ovat päästöjen lähteitä. BSAG:n, Ilmatieteenlaitoksen ja Sitran Carbon Action -hankkeessa kehitetään yli 100 viljelijän kanssa konkreettisia keinoja parantaa maatilojen hiilensitomista. Kunnianhimoisena tavoitteena on maatalouden paradigman muutos, Herlin jatkaa.
Nielujen verifiointi edellyttää lisätutkimusta
Monimutkaisten vuorovaikutusten mittaaminen, mallintaminen, ymmärtäminen ja tiedon soveltaminen vaativat monitieteistä tutkimusta ja poikkisektoraalista yhteistyötä ja rahoitusta.
Kun maaperän, metsän ja ilmaston vuorovaikutukset tunnetaan, hiilinielut ja -varastot pystytään verifioimaan, jolloin nielun kasvattamisesta voi saada rahaa, ja sen pienenemisestä voi joutua maksamaan. Tutkimustietoa ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi, jotta periaatetta päästäisiin aukottomasti toteuttamaan.
– Suomessa ollaan mallien kehittämisessä aallonharjalla, huomauttaa Mari Pihlatie.
Yliopisto tutkii oman toimintansa kestävyyttä
Kestävyystutkimusta koordinoidaan
Tiede ja elinkeinoelämä ratkovat ongelmia yhdessä
Lähes 80 hiilinieluista kiinnostunutta elinkeinoelämän edustajaa, julkishallinnon asiantuntijaa ja Helsingin yliopiston tutkijaa kokoontui keskustelemaan yliopiston Tiedekulmaan keskiviikkona 13.2.2019. Yliopiston yhdessä