Maaperä merkittävä hiilinielu

Hyytiälän kokemuksista globaaliksi ratkaisuksi

Akateemikko, fysiikan professori ja ST1:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen yhteinen puheenvuoro keskittyi hiilinielujen tehostamiseen ja pienhiukkasten tutkimuksen vaikutukseen ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi.

Helsingin yliopiston mitataan ilmasta yli 1200 suuretta, ja maailman pisimpien aikasarjoen ansiosta metsän ja ilmakehän vuorovaikutuksista ymmärretään melko paljon. Mittausmetodologiaa ja mittausten perusteella tehtyjä malleja voidaan hyödyntää globaalisti. Tutkittuun tietoon perustuvin toimin hiilinieluja on mahdollista tehostaa ja hiilivarastoja kasvattaa.  Alueellinen, valtioihin tai vaikkapa EU:n rajoihin perustuva ajattelu on haastettava, sillä ratkaisut ongelmaan täytyy löytää globaalisti.

– Tarvitaan uusia päästöjen mittausmenetelmiä ja lisää dataa, jotta ymmärrämme luonnon takaisinkytkentämekanismit. Tavoitteemme onkin tuhat Hyytiälän SMEAR-aseman kaltaista mittauspistettä ympäri maailmaa, kertoo Markku Kulmala.

Ihmiskunnan energiantarve kasvaa edelleen. Hiilensidontaa on tehostettava, koska kaikkea energiaa ei voida edes tulevaisuudessa tuottaa uusiutuvilla energialähteillä. – Energian tarpeen kasvun määrää ei usein ymmärretä. 15 vuodessa energian kulutuksen kasvu on ollut sama kuin olisimme tuplanneet öljyn kulutuksen, Mika Anttonen avaa.

Hiilensidonnassa peltomaan rooli on keskeinen

Apulaisprofessori ja perustaja Ilkka Herlin tekevät yhteistyötä peltomaan hiilenkierron ja kasvihuonekaasujen päästöjen tutkimiseksi. Vaikka Suomessa intohimoja herättävät erityisesti metsät, on maataloudella ja pelloilla merkittävä vaikutus hiilenkiertoon myös Suomessa. Globaalisti tämä on erityisen merkittävää, sillä peltomaita on maailmassa enemmän kuin metsää.

Pihlatie voi tutkimuksessaan hyödyntää Hyytiälän metsäaseman SMEAR-infrastruktuuria, jota Markku Kulmala on ollut kehittämässä 1980-luvulta alkaen metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten tutkimukseen.

– Hiilen sitomisen näkökulmasta peltojen monimuotoisuutta kannattaisi lisätä esimerkiksi vähentämällä lannoitteita ja peltojen muokkaamista, Pihlatie kertoo tutkimuksen näkökulmasta.

Lue lisää:

Hiilen kierron kannalta kestävä viljelymalli on myös taloudellisesti kestävämpää viljelyä.

– Tavoitteena on parantaa maaperän laatua ja saada näin parempi tuotanto. Samalla aiheutuu vähemmän päästöjä ja hiilensidonta tehostuu, kertoo Ilkka Herlin.

– Tällä hetkellä kaikki Suomen pellot ovat päästöjen lähteitä. BSAG:n, Ilmatieteenlaitoksen ja Sitran Carbon Action -hankkeessa kehitetään yli 100 viljelijän kanssa konkreettisia keinoja parantaa maatilojen hiilensitomista. Kunnianhimoisena tavoitteena on maatalouden paradigman muutos, Herlin jatkaa.

Nielujen verifiointi edellyttää lisätutkimusta

Monimutkaisten vuorovaikutusten mittaaminen, mallintaminen, ymmärtäminen ja tiedon soveltaminen vaativat monitieteistä tutkimusta ja poikkisektoraalista yhteistyötä ja rahoitusta.

Kun maaperän, metsän ja ilmaston vuorovaikutukset tunnetaan, hiilinielut ja -varastot pystytään verifioimaan, jolloin nielun kasvattamisesta voi saada rahaa, ja sen pienenemisestä voi joutua maksamaan. Tutkimustietoa ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi, jotta periaatetta päästäisiin aukottomasti toteuttamaan.

– Suomessa ollaan mallien kehittämisessä aallonharjalla, huomauttaa Mari Pihlatie.

Yliopisto tutkii oman toimintansa kestävyyttä

. Tavoitteena on hiilineutraali yliopisto viimeistään vuonna 2030. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat yliopiston tilojen energiankäyttö ja esimerkiksi henkilöstön matkustaminen. Yliopisto toivottaa kumppanit tervetulleiksi kehittämään omaa toimintaansa yhteistyössä yliopistolaisten kanssa – tutkittuun tietoon pohjautuen.

Kestävyystutkimusta koordinoidaan , joka kokoaa useiden tiedekuntien kestävyystutkimuksen yhteen.

Tiede ja elinkeinoelämä ratkovat ongelmia yhdessä

Lähes 80 hiilinieluista kiinnostunutta elinkeinoelämän edustajaa, julkishallinnon asiantuntijaa ja Helsingin yliopiston tutkijaa kokoontui keskustelemaan yliopiston Tiedekulmaan keskiviikkona 13.2.2019. Yliopiston yhdessä kanssa järjestämässä tapahtumassa kuultiin esimerkkejä käynnissä olevista yhteistyöhankkeista.