Kestävyystieteen tutkija lentää työnsä takia 72 prosenttia enemmän kuin keskiverto ruotsalainen vuoden aikana, kertoo naapurimaassa tehty tutkimus. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että ne tutkijat, jotka saavat eniten viittauksia, matkustavat eniten.
— Minä lennän, koska muuten en selviäisi tässä työssä. Tiede järjestelmänä kannustaa vahvasti lentämiseen. On pakko matkustaa, jotta voisi verkostoitua, hankkia kumppaneita ja rahoitusta, sanoo yliopistonlehtori Nina Janasik Helsingin yliopistosta.
Akateemista identiteettiä pitäisi muotoilla uudelleen, jotta lentämistä voitaisiin vähentää, miettivät tutkijat Kestävyystieteen päivien paneelikeskustelussa.
Monien tutkijoiden mielestä yliopistojen pitäisi johtaa esimerkillään kansakuntia kohti hiilineutraaliutta. Siksi myös Helsingin yliopistossa on käyty keskustelua työmatkojen kompensoimisesta. Viime vuonna yliopiston työmatkoista kertyi 400 hiilidioksiditonnia päästöjä. Ne on päätetty kompensoida. Yliopiston vararehtori Tom Böhlingin mukaan matkustusohjeissa suositellaan jatkossa esimerkiksi junan käyttöä tai suorien lentojen hankkimista.
Professori Markku Ollikainen muistutti, että päästöjen välttäminen ja vähentäminen on kompensointia tärkeämpää. Muussa tapauksessa rakenteet eivät muutu.
Lentomatkailu on yhä jyrkässä nousussa. Päästöjen taittamista on hankaloittanut alan kansainvälisyys, mutta vuonna 2016 YK:n alainen lentoalan järjestö ICAO sopi jäsenvaltioita sitovista päästövähennyksistä.
— Jos sopimus oikeasti toteutuu, lentoalan kasvu pysähtyy, Ollikainen uumoilee.
Artikkeli on ilmestynyt Yliopisto-lehdessä Y/05/19.