Jo nykyihmisen edeltäjät loivat taidetta. Esimerkiksi homo erectuksen jäljiltä on löydetty miljoonia vuosia vanhoja kivikirveitä, joita ei kuitenkaan olisi voitu käyttää työkaluina esimerkiksi liiallisen koon tai tarttumakahvan puuttumisen vuoksi.
Mutta miksi varhainen ihminen uhrasi aikaansa tällaisiin koriste-esineisiin? Tätä kysymystä pohtii Suomen Akatemian ulkomainen akateemikko, evoluutiobiologi ja eliömaantieteilijä Jared Diamond yleisöluennollaan Helsingin yliopistolla tiistaina 16.5.
Diamond kertoo lähestyvänsä aihetta erityisesti eläintieteellisestä näkökulmasta. Hän vertaa varhaisen ihmisen tekemiä koriste-esineitä muun muassa oseanialaisen lavastajalinnun rakentamiin koristeellisiin pesiin.
Laaja-alainen tiedemies
Laaja lähestymistapa ei ole Diamondille (s. 1937) poikkeuksellista. Alun perin fysiologiasta väitellyt Diamond on tehnyt ainakin kolme akateemista uraa: fysiologian jälkeen ornitologina ja evoluutiobiologina, mistä hän siirtyi edelleen eliömaantieteeseen. Parhaillaan hän on Kalifornian yliopiston maantieteen professori.
Suurelle yleisölle Diamond on tunnettu erityisesti teoskolmikostaan Kolmas simpanssi (1991), Tykit, taudit ja teräs (1997) sekä Romahdus (2005). Teossarjassa hän pohtii ihmisen kehitystä vähäpätöisestä eläimestä maailman valtiaaksi: miksi eurooppalaiset yhteiskunnat pystyivät valloittamaan muut sekä mikä aiheuttaa yhteiskuntien romahduksia.
Diamondin viimeisin teos, Maailma eiliseen saakka (2012) pohtii, mitä moderni länsimainen yhteiskunta voisi oppia alkuperäiskansoilta.
Suomessa jo 1959
Maanantaina Diamond puhui myös Suomen tiedeseuran symposiumissa erityisesti hänen päätyökseen usein mainitun Tykit taudit ja teräs -teoksen teemoista.
Diamond kuitenkin aloitti esitelmänsä muistelemalla ensimmäistä vierailuaan Suomessa vuonna 1959 – selvällä suomen kielellä. Tutkimusmatkalla kansallispuistossa hänellä oli tuolloin seuranaan vain suomalaisia sotilaita, jotka eivät puhuneet lainkaan englantia. Niinpä he opettivat kielistä kiinnostuneelle Diamondille suomea, joka siis taipui ainakin paperista luettuna edelleen hyvin.
Suomessa hän vierailee kuitenkin nykyään harvoin, sillä kahden kävelysauvan kanssa liikkuva Diamond varoo kaatumista, eikä siksi suostu tulemaan pohjoisille leveysasteille ennen kuin lumi ja jää ovat varmasti sulaneet.
Jared Diamond luennoi aiheesta Displays of Humans, Animals, and Proto-humans Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa (Aleksanterinkatu 5) tiistaina 16.5. klo 17. Ilmoittaudu Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen ja Björn Kurtén -klubin yhteistyössä järjestämälle luennolle tästä.