Venäjän Karjalassa sijaitsevan Kivatsun (ven. Kivach) luonnonpuiston tutkijat ovat keränneet tarkkoja kasvi-, eläin- ja säähavaintoja yli 40 vuoden ajan. Mittavaa havaintoaineistoa on nyt ensimmäistä kertaa käytetty avaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri kasvi- ja eläinlajeihin, ja tutkimuksen ensimmäiset tulokset on julkaistu arvovaltaisessa PNAS-tiedelehdessä.
– Tulokset ovat mielenkiintoisia. Kasvit ovat aikaistaneet kevään kasvuaan jopa nopeammin kuin mitä keskilämpötilan muutoksen perusteella voisi olettaa. Muuttolintujen reaktiot ovat olleet vaihtelevampia ja niiden kevätmuutto on aikaistunut kasveja hitaammin, toteaa suomalais-venäläistä yhteishanketta johtava professori Otso Ovaskainen Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta.
Tilastollinen analyysi osoitti, että monien eliöiden vuodenaikaisrytmeihin ovat vaikuttaneet sekä lämpötilan että lumi- ja jääolosuhteiden muutokset. Esimerkiksi varhaisvaiheensa virtavedessä viettävät mäkärät ovat säännöllisesti ilmestyneet puremaan tutkijoitaan Kivatsun joen jääpeitteen sulamisen jälkeen.
– Monet linnut ja hyönteiset ovat reagoineet säätilojen muutoksiin lähes viiveettä, kun taas kasveille, matelijoille ja sienille pitkäaikaisilla ilmastollisilla keskiarvoilla on ollut suurempi merkitys.
Ilmastonmuutos voi häiritä eliölajien vuosirytmiä ja vaikuttaa sitä kautta ekosysteemien toimintaan. Eri lajit reagoivat eri ilmastotekijöihin, ja toisaalta eri ilmastotekijät muuttuvat erilaisilla nopeuksilla. Toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevien lajien ajautuminen eri rytmiin voi muodostua ongelmaksi.
– Monien kasvien, matelijoiden ja hyönteisten vuosirytmit ovat toisiinsa tiukasti sidoksissa, kun taas esimerkiksi sienet näyttävät toimivan omana erillisenä ryhmänään, Otso Ovaskainen sanoo.