Helsingin yliopisto investoi kestävään puurakentamiseen ja monitieteiseen tutkimukseen
Hyytiälän metsäasema eli ”Hyde” on maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille vanha tuttu kenttäkursseilta ja tutkimuksen parista. Alueella tehdään jo monipuolista tutkimusta soiden syvyyksistä ilmakehään asti, mutta lähivuosina asemalla aukeaa mahdollisuus tehdä aivan uudenlaista puurakentamiseen liittyvää tutkimusta.

Helsingin yliopisto on päättänyt investoida Pirkanmaan Juupajoella sijaitsevan Hyytiälän rakennuskannan uudistamiseen ja modernien puurakennusten rakentamiseen. Rakennusprojekti alkaa tänä vuonna ja uudisrakennuksen pitäisi olla käytössä vuoden 2022 lopulla.

– Rakennushankkeen kantavia teemoja ovat kestävä kehitys sekä kansainvälisen, monitieteisen tutkimuksen entistä parempi mahdollistaminen. Hanke kytkeytyy tiiviisti niin Helsingin yliopiston strategiaan kuin maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ydintoimintaan, eli uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tutkimukseen, kuvailee tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen.

Hankkeen myötä metsäaseman kotimaiset ja kansainväliset käyttäjät saavat uudet, ajanmukaiset ja viihtyisät opetus- ja majoitustilat, jotka istuvat visuaalisesti historialliseen ympäristöön. Tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi, ja hankkeessa huomioidaan myös metsäasemalle tyypillinen runsas ulkona työskenteleminen. Rakennuksille tavoitellaan hyvin pitkää, vähintään 150 vuoden elinkaarta.

– Rakennushanke kehittää myös Hyytiälän energiataloutta. Uudet energiatehokkaat rakennukset ja käyttövesi lämmitetään maalämmön ja sähkön yhdistelmällä. Rakennusten kerrosalan pieneneminen vähentää myös energian kokonaiskulutusta nykyiseen verrattuna. Lisäksi puurakenteet toimivat pitkäaikaisena hiilivarastona, jatkaa dekaani Toivonen.

Uudet rakennukset monipuolisen tutkimuksen koekenttänä

Puurakentamista pidetään yhtenä esimerkkinä ilmastoviisaammasta rakentamisesta ja sen suosio on kasvanut Suomessakin. Tutkimusta esimerkiksi puurakennusten terveysvaikutuksista ei kuitenkaan vielä ole kovin laajasti. Uudisrakennusten myötä Hyytiälässä päästään niin sanotussa Living Labissa monitieteisesti tutkimaan rakennetun ympäristön kestävyys-, ilmasto- ja hyvinvointivaikutuksia.

Uudisrakennukset mahdollistavat puurakentamisen teknologian monipuolisen ja syvällisen tutkimuksen. Kun tähän lisätään käyttäjäkokemusten ja esimerkiksi sisäilman tutkiminen, saadaan kaivattua tutkimustietoa puurakentamisen hyvinvointivaikutuksista. Myös ilmakehän ja rakentamisen tutkimusta voidaan yhdistää uudella tavalla.

Hyytiälässä sijaitsee myös Ilmakehätieteiden keskus INARin SMEAR II -mittausasema, joka mittaa kasvihuonekaasuja, hivenkaasuja ja ilmassa leijuvien pienhiukkasten (aerosolihiukkasten) pitoisuuksia ja virtausreittejä niin maasta, järvestä, suosta kuin puistakin. Jatkossa aerosolihiukkasia voidaan mitata myös uudessa puurakennuksessa ja sen eri huoneissa. Suurin osa ihmisten elämästä vietetään sisätiloissa, joten sisäilman laatu on merkittävää terveydenkin kannalta.

– SMEAR II asema on jo merkittävä kansainvälinen tutkimusasema ja sisäilman mittaaminen puurakennuksesta osana Living Lab -toimintaa antaa merkittävää uutta tietoa ja muodostaa varsin ainutlaatuisen kokonaisuuden, toteaa akateemikko, professori Markku Kulmala INARista.

Metsätieteiden opetus ja tutkimus vahvistuvat

Hyytiälään nousevat puurakennukset ja niiden toimintamalli monipuolistavat metsätieteiden opetusta ja tutkimusta kansallisesti merkittävällä metsäalalla. Metsätieteiden yliopistollisen opetuksen keskeinen lähtökohta on, että opiskelijat pääsevät soveltamaan teoriassa opetettuja asioita myös käytännössä.

– Hyytiälässä on järjestetty kenttäkursseja jo yli 110 vuoden ajan, ja Metsäasema tarjoaakin ainutlaatuisen ja monipuolisen oppimisympäristön. Hyytiälä on vahvasti mukana jo ensimmäisen vuoden opinnoissa; opiskelijoilla on ensin johdantojakso heti opintojen alussa syksyllä ja runsaan kahden kuukauden kenttäkurssi seuraavana kesänä. Kenttäkurssit rakentavat yhteisöllistä opiskelukulttuuria ja niillä on suuri merkitys opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja kurssihengen kehittymisen kannalta, kertoo maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osaston johtaja, professori Pasi Puttonen.

Uudisrakentaminen lisää tutkimuksen, opetuksen ja yliopistojen sidosryhmien yhteistyötä. Uusissa rakennuksissa on tutkimuksen ja opetuksen edellyttämiä nykyaikaisia tiloja, mikä mahdollistaa uusien tutkimusmenetelmien hyödyntämisen. Metsäasemalla jatketaan niin kotimaista kuin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä vierailujen kautta. Jatkossa opetusta ja tutkimusta voidaan tehdä suorana ja globaalisti uusiin tiloihin suunnitellun digitaalisen verkoston kautta. Laitteisto yhdistää uusinta opetusteknologiaa, kuten kameroita ja VR-kuvausta, ja mahdollistaa yhteydet ja opetuksen kentältä mihin tahansa päin maapalloa. Laitteet toimivat myös tutkimuksen tukena, kun ympäristöä voidaan seurata ja kuvata aivan uudella tasolla.

Hyytiälän toiminta tukee myös elinikäisen oppimisen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Asemalla kaavaillaan järjestettävän yhä enenevässä määrin jatkokoulutusta jo ammatissa toimiville metsäalan osaajille sekä toisaalta koululaisille. Muun muassa paikkatietojärjestelmien käytännön sovellutuksien käyttöön on koulutettu sekä valtion tutkimuslaitosten, että metsäalan yritysten ja konsulttifirmojen työntekijöitä.

Hyytiälän metsäasema Juupajoella on metsätieteellinen kenttäasema, josta on kehittynyt kansainvälinen monitieteisen tutkimuksen keskus. Tutkimuskohteet kattavat erilaisia ympäristöjä maaperän syvyyksistä ilmakehän korkeuksiin.

Lisätietoja